Puolustusministeriö on ryhtynyt useisiin toimiin parantaakseen hallinnonalan talousarviosuunnittelua, mutta siitä huolimatta talousarviossa myönnetyistä valtuuksista jäi käyttämättä lähes puolet. Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Yhteenveto ja jatkotoimet
Puolustusministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmää koskeneessa jälkiseurannassa arvioitiin strategioihin liittyvien taloudellisten vaikutusten arviointia, talousarvioesityksen tavoitteiden esittämistä erityisesti luvuissa 27.10 ja 27.30, kriisinhallinnan määrärahojen ottamista samaan pääluokkaan, hallinnonalan talousarviosuunnittelua valtuuksien budjetoinnin osalta, puolustusmateriaalihankintamomentin siirtyvien erien pienentymistä, hallinnonalan tulosohjausta ja raportointia, puolustusvoimien työaika-kirjanpitoa, puolustusmateriaalin kirjaamista valtion taseeseen sekä hallinnonalan sisäisen tarkastuksen organisointia.
Tarkasteltavana ajanjaksona (2010–2014) on tapahtunut selvää kehitystä koko puolustusministeriön hallinnonalan pääluokkaa että puolustusvoimia koskevassa talousarvioesityksen tavoiteasetannassa.
Vuoden 2014 talousarviossa pääluokkatavoitteet kuvaavat aiempaa paremmin yhteiskunnallisia tavoitteita, mutta sotilaallista kriisinhallintaa koskeva tavoitteenasettelu on edelleen puutteellista. Sotilaallista kriisinhallintaa koskevia määrärahoja ei ole budjetoitu yhteen pääluokkaan. Talousarvion läpinäkyvyyttä on kuitenkin hieman parannettu siten, että puolustusministeriön hallinnonalan pääluokassa esitetään tieto molempien pääluokkien määrärahoista.
Puolustusministeriö on ryhtynyt useisiin toimiin parantaakseen hallinnonalan talousarviosuunnittelua käyttämättä jäävien valtuuksien osalta.
Toimista huolimatta vuoden 2013 talousarviossa myönnetyistä 1,053 miljardin euron valtuuksista jäi käyttämättä lähes puolet. Ministeriö on ryhtynyt toimiin myös puolustusmateriaalihankkeiden siirtyvien erien pienentämiseksi, mutta vuodelta 2013 siirtynyt erä oli toimista huolimatta suurempi kuin aiemmin (359 miljoonaa euroa).
Puolustusvoimien tuloksellisuuden laskentatoimen puutteet ovat koskeneet työkustannusten kattavaa ja yhdenmukaista kohdentamista.
Jälkiseurannassa todettiin, ettei puolustusvoimilla ole käytössä koko sen toiminnan kattavaa ja jatkuvaa työajanseurantaa, eikä ole tiedossa, että vuoden 2013 jälkipuoliskolla tai sen jälkeen olisi tehty toimia työajanseurannan käyttöönottamiseksi.
Jälkiseurannassa puolustusministeriö esitti kuitenkin näkemyksenään, että työkustannusten seurantajärjestelmä on käytössä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa ja se koskee tiettyjä toimintoja. Puolustusministeriön hallinnonalaa koskevaan raportointiin hallituksen vuosikertomuksessa ei ole huomauttamista.
Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa.
Hallinnonalan ohjausjärjestelmän toimivuutta seurataan jatkossa osana tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuksen perusseurantaa ja riskianalyysejä sekä osana hallinnonalan kirjanpitoyksikköjen vuosittaisia tilintarkastuksia.
Lisätietoja
Liitetiedostot
