Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat ryhtyneet parantamaan sosiaali- ja terveyspoliittisten päätösten sekä kestävyysvajearvioiden perustana olevan tietopohjan läpinäkyvyyttä, luotettavuutta ja kuvausta. Jälkiseurannan perusteella molemmissa ministeriöissä on kehitetty tietopohjaa malleja tarkastusviraston suositusten suuntaisesti.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Sosiaalimenojen kehitysarviot -tarkastuksesta (1/2017). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Yhteenveto ja jatkotoimet
Sosiaalimenojen kehitysarviot -selvityksen tavoitteena oli arvioida, onko Suomessa muun muassa sosiaali- ja terveyspoliittisten päätösten sekä kestävyysvajearvioiden perustana oleva tietopohja läpinäkyvä ja avoimesti kuvattu. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva sosiaalimenojen pitkän aikavälin kehitysarvioista sekä tuoda esiin mahdollisia kehittämiskohteita tietopohjan luotettavuuden lisäämiseksi ja olemassa olevan tiedon ja resurssien tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Selvityksessä havaittiin, että sosiaali- ja terveysministeriön ylläpitämän SOME-mallin tuottamalle analyysille ja mallin kehittämiselle edelleen on kysyntää johtuen esimerkiksi sote-uudistuksen luomista tietotarpeista. Selvityksen perusteella SOME-mallilla tuotettuja skenaarioita tai herkkyysanalyysejä ei ole julkaistu säännöllisesti. Myöskään SOME-mallin osuutta valtiovarainministeriön laatimissa kestävyysvajearvioissa ei ollut kuvattu avoimesti ja läpinäkyvästi.
Jälkiseurannan perusteella sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että valtiovarainministeriössä on pyritty hyvin toteuttamaan selvityksen perusteella annettuja suosituksia. Valtiovarainministeriö on alkanut julkaista säännöllisesti päivitettävää menetelmäkuvausta kestävyysvajearvion laadinnasta ja lisännyt raportointiinsa herkkyysanalyysiä ikäsidonnaisten menojen kehityksen suhteen. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja valtiovarainministeriön kanssa päätynyt kehittämään SOME-mallia siten, että sillä voidaan vastata sote-uudistuksen tietotarpeisiin. Skenaarioita sosiaalimenojen maakunnittaisesta kehityksestä julkaistaan jatkossa säännöllisesti. Työ on tältä osin vielä kesken. Jälkiseurannassa havaitut sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtiovarainministeriössä tähän mennessä toteutetut ja työn alla olevat toimenpiteet ovat tarkastusviraston näkökulmasta riittäviä selvityksessä havaittujen kehittämistarpeiden täyttämiseksi.
Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa.