Valtiontalouden kehysjärjestelmää on kehitetty vaalikauden 2023–2027 vaihteessa VTV:n ja julkisen talouden ohjauksen kehittämistä tarkastelleen työryhmän suositusten mukaiseen suuntaan. Kehysjärjestelmän yhteensovittaminen muihin finanssipolitiikan tavoitteisiin läpinäkyvämmällä tavalla edellyttää kuitenkin kehitystyön jatkamista.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Valtiontalouden kehysjärjestelmän toimivuus -tarkastuksesta (8/2021). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Tarkastus kohdistui valtiontalouden kehysjärjestelmään, joka on merkittävin kansallinen finanssipoliittinen sääntö Suomessa. Kehysjärjestelmän tavoite on rajoittaa valtion menojen kasvua. Kehysjärjestelmän menosääntö tulisi asettaa johdonmukaisesti suhteessa muihin hallitusohjelman ja EU:n finanssipolitiikan tavoitteisiin. Erityisesti tulisi huolehtia siitä, että menosääntö kytkeytyy valtion tuloihin.
Tarkastuksessa havaittiin joitakin epäselvyyksiä kehyssäännön periaatteissa. Vaalikauden kehys asetetaan kiinteähintaisena, minkä jälkeen vuosittain tehtävät hinta- ja kustannustasotarkistukset heikentävät kehysjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja voivat johtaa finanssipolitiikan myötäsyklisyyteen. Tarkastuksessa havaittiin myös, että vaalivuoden hallitusvastuun vaihtumisen jälkeiset lisätalousarviot eivät kuulu selkeästi väistyvän tai aloittavan hallituksen kehyssäännön piiriin. Lisäksi tarkastuksessa havaittiin, että asumistuen suhdanneherkkyys on lieventynyt sen jälkeen, kun opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin.
Tarkastuksessa esiin nostettuja havaintoja on käsitelty julkisen talouden ohjauksen kehittämistä käsitelleen työryhmän raportissa (2022). Raportti on perusteellinen katsaus kehysjärjestelmään, ja siinä käydään läpi myös järjestelmän roolia osana kansallista finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Raportin valmistelusta vastannut työryhmä on esittänyt suosituksia, joita voi pitää perusteltuina ja jotka vastaavat hyvin tarkastuksen havaintoihin. Joidenkin tarkastushavaintojen osalta raportti olisi voinut olla perusteellisempi. Esimerkiksi tulojen roolin ja käypähintaisen kehyksen hyötyjen käsittely olisi voinut olla tarkempaa. Lisäksi jotkin työryhmän suositukset eivät ole edenneet käytäntöön asti. Työryhmän suositus kehyssäännön kytkemisestä kansallisiin finanssipolitiikan tavoitteisiin on perusteltu, mutta kehyssäännön osuutta Orpon hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa ei ole esitetty läpinäkyvällä tavalla.
Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa. Kehysjärjestelmän ja kehyssäännön seuranta jatkuu kuitenkin osana finanssipolitiikan valvonnan vuosittaista raportointia, ja sen yhteydessä tullaan kiinnittämään huomiota myös tarkastushavaintojen ja suositusten toteutumiseen jatkossa.
Lisätietoja
