Digitalisoinnin ohjaus- ja toimintamalleja on tarkastuksen jälkeen ryhdytty uudistamaan ja kokoamaan. Kehittäminen on vaatinut runsaasti aikaa ja keskittynyt arkkitehtuurien rakentamiseen sekä pehmeään ohjaukseen. Kuntien toimintaympäristöjen mittavat muutokset luovat painetta nopeuttaa kehittämisen sykliä ja monipuolistaa sen välineistöä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Yleissivistävän koulutuksen opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointi -tarkastuksesta (7/2019). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Tarkastuskertomuksessa suositeltiin, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kokoavat digitalisointiin osallistuvien toimijoiden vastuut, tehtävät sekä toiminta- ja rahoitusmallit selkeäksi, ristiriidattomaksi ja ohjauskykyiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi suositeltiin, että ministeriö ja Opetushallitus seuraavat, arvioivat ja ennakoivat digitalisoinnin ohjausvälineiden vaikutuksia ja riskejä valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä vahvistavat digitalisoinnin tiedonhallintaa.
Jälkiseurannan perustella yleissivistävän koulutuksen digitalisoinnin toimijoiden vastuita, tehtäviä, sekä toimijoiden keskinäisiä toimivaltasuhteita ja muita hallinnan perusrakenteita ei ole tarkastuksen jälkeen muutettu, mutta digitalisoinnin ohjaus- ja toimintamalleja on ryhdytty uudistamaan ja kokoamaan. Digitalisoinnin kehittäminen ministeriölähtöisesti kokonaishallintaa ja -arkkitehtuuria rakentamalla on vaatinut runsaasti aikaa ja siinä on tähän mennessä edetty verkkaisesti.
Digitalisaation ohjausketjua valtiolliselta tasolta paikalliselle tasolle ja digitalisoinnin kokonaishallintaa on pyritty viime vuosina kehittämään lähinnä niin sanotun pehmeän ohjauksen keinoilla. Painopiste on ollut informaatio-ohjauksessa, esim. hyvien käytäntöjen edistämisessä luomalla digitaalisen osaamisen kuvauksia.
Jälkiseurannan perusteella digitalisoinnin tiedon hallinnan arkkitehtuurin kehittäminen on edennyt määrätietoisesti. Tietosuoja-asioissa kuntia, opetuksen järjestäjiä ja kouluja ohjaavien valtakunnallisten toimijoiden mahdollisuudet ja resurssit ovat kuitenkin tarpeisiin nähden alamittaiset. Myös eri toimijoiden toimivaltuuksissa on epäselvyyttä ja tarkentamisen tarvetta. Tiedon kokonaishallinnan näkökulmasta merkittävin haaste sisältyy siihen, että digitalisoinnin tuloksista, vaikutuksista ja varsinkaan sen mahdollisista kielteisistä sivuvaikutuksista ei ole tällä hetkellä sen kummemmin monipuolista ja laadukasta tarjontaa kuin kysyntääkään.
Tarkastusvirasto pitää jälkiseurannan perusteella tärkeänä, että makrotasolta ylhäältä alas ministeriöjohtoisesti etenevän ja mikrotasolta kunnissa alhaalta ylöspäin tapahtuvan digitalisoinnin ohjauksen ja kehittämisen välimaastoa vahvistetaan. Tämä edellyttää sitä, että Opetushallituksen ja muiden mesotason alueellisten ja muiden verkostojen toimintaedellytykset pitkäjänteisesti varmistetaan sekä rakenne- ja rahoitusohjauksen välineillä että informaatio- ja arviointiohjauksen resursseja ja osaamista vahvistamalla.
