Ympäristöministeriön toimet vaihtelevat aktiivisesta kehittämistoiminnasta passiiviseen seurantaan, eikä läheskään kaikkia suosituksia ole toteutettu. Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Yhteenveto ja jatkotoimet
Ympäristöministeriö on toteuttanut hallinnonalan tulosohjausuudistuksen, minkä puitteissa on muun muassa kehitetty määrällisiä tulostavoitemittareita. Ympäristöministeriön asettamat hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet kattavat hyvin toimialan kentän. Vaikuttavuustavoitteille, samoin kuin myös tulosopimusten tavoitteille, tulisi kuitenkin kehittää vielä nykyistä enemmän määrällisiä mittareita. Tuottavuuden arviointia tulisi myös kehittää.
Ympäristöministeriö ei ole toteuttanut tarkastusviraston suositusta siitä, että kaikki toimintamenot koottaisiin talousarvioesityksessä yhteen lukuun.
Talousarvioesityksissä ympäristönsuojelun ja luonnonsuojelun tehtäviä käsitellään edelleen yhdessä. Lukurakenne ei siten vastaa ministeriön osastojakoa.
Tarkastuksessa esitettiin myös suositus, että kansainvälisten asioiden yksikön määrärahat olisi syytä ilmaista omanaan. Kehitystä tähän suuntaan ei ole tapahtunut, joskin talousarviossa esitetään kansainvälisten ja EU-asioiden työaikojen toteutumat ja ennakoidut työajat.
Ympäristöministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmätarkastuksessa todettiin, että valtion tilinpäätöskertomuksen (hallituksen vuosikertomuksen) ympäristöhallintoa koskevan luvun sisältö voisi olla informatiivisempi.
Tyylillisesti ja sisällöllisesti kertomusteksti ei ole tarkastuksen jälkeisissä valtion tilinpäätöskertomuksissa/ hallituksen vuosikertomuksissa juuri muuttunut. Näin raportointi ei ole kehittynyt viraston suositusten mukaisesti. Esimerkiksi taloudellisuus- ja tuottavuustavoitteita ei tilinpäätöstekstissä esitetä. Myöskään Suomen ympäristökeskuksen toimintaa ja tuloksellisuutta ei juuri kuvata.
Hallinnonalan siirtomäärärahojen suhteen ilmeni ylibudjetoinnin piirteitä. Jälkiseurannan perusteella voidaan todeta, että ympäristöministeriön hallinnonalan siirtomäärärahojen siirrot eivät ole merkittävästi kääntyneet laskuun. Tarkastuksessa suositeltua valtuuksien käyttömahdollisuutta ei ole toteutettu: valtuuden käyttö on edelleen vähäistä ympäristöministeriön hallinnonalalla.
Tarkastuskertomuksessa katsottiin, että energiapainotteisille suhdanneavustuksille tulisi luoda strategia tai priorisointiohjelma. Vaikka varsinaista strategiaa ei ole määritelty, voidaan jälkiseurannan perusteella katsoa, että ympäristöministeriön toimenpiteet energiapainotteisen suhdanneavustuksen kohdentamiseksi olivat riittävät avustuksen kysyntään nähden.
Ympäristöministeriö on kehittänyt tarkoituksenmukaisesti sääntelyä, joka tukee myös ARAn hankepäätöksentekoa. Ympäristöministeriön ja ARAn tulisi kuitenkin vielä pohtia toimenpiteitä, joilla taataan avustusten kohdentuminen kustannus-hyötysuhteeltaan edullisimpiin hankkeisiin.
Ympäristöministeriö on arvioinut hallinnonalansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Selvityksen perusteella on ryhdytty useisiin kehittämistoimenpiteisiin.
Tarkastuksessa ympäristöministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmässä todettiin olevan paljon vahvuuksia. Ohjausjärjestelmän osien kehittämiseksi ministeriölle esitettiin kuitenkin useita suosituksia, joiden toteutumista jälkiseurannassa selvitettiin.
Ympäristöministeriön toimet suositusten toteuttamisessa vaihtelevat aktiivisesta kehittämistoiminnasta passiiviseen seurantaan. Läheskään kaikkia suosituksia ei ole toteutettu.
Jälkiseurantaa ei ole tarpeen jatkaa, mutta tarkastusvirasto seuraa myös jatkossa ympäristöministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmän toimivuutta.
Seuranta toteutetaan jatkossa osana tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuksen perusseurantaa, vaikuttavuusinformaatiotarkastusta, normaalia tilintarkastusta sekä riskianalyysien ja tarkastussuunnittelun perusteella tarvittaessa erillisinä tuloksellisuustarkastuksina.
Liitetiedostot
