Kestävä kehitys huomioidaan aiempaa paremmin sekä valtion talousarviossa että ministeriöissä. Ministeriöiden tulee jatkossa analysoida tarkemmin sitä, onko niiden toiminta ja niiden valmistelemat toimet kestävän kehityksen mukaisia. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, miten hyvin valtionhallinnossa on edistetty kestävää kehitystä.
YK antoi vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteita koskevan julkilausumansa, Agenda 2030 -toimintaohjelman. Siinä esitetään kaikille valtioille yhteiset tavoitteet ja kehotetaan valtioita laatimaan omat tavoitteensa, jotka huomioivat maan kehitystason ja erityispiirteet. Valtioneuvosto antoi vuonna 2017 Kestävän kehityksen Suomi -selonteon, jossa määritellään valtioneuvoston kestävää kehitystä edistävät toimenpiteet ja painopisteet.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, miten hyvin valtionhallinnossa on selonteon myötä edistetty kestävää kehitystä. Tarkastuksessa arvioitiin, miten valtioneuvosto on suunnitellut, ohjannut, seurannut ja arvioinut kestävän kehityksen edistämistä. Edistämistyön tuloksia tai vaikutuksia ei arvioida. Valtiontalouden tarkastusvirasto on ottanut kestävän kehityksen edistämisen pitkäaikaiseksi seuranta- ja tarkastuskohteeksi. Päätöksen taustalla on kestävän kehityksen merkitys ympäristölle, taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille sekä tarkastusvirastojen kansainvälisen yhteistyöelimen INTOSAIn strategia.
Kestävä kehitys on viime vuosina noussut omaksi politiikka-alueekseen valtion talousarvioesityksiin, mikä on merkittävä muutos. Talousarvioesityksissä on ollut tietoa kestävään kehitykseen vaikuttavista määrärahoista, veroista ja tuista.
Ministeriöiden toiminnassa on kestävän kehityksen merkitys myös vahvistunut. Osa ministeriöistä on ottanut kestävän kehityksen strategiansa lähtökohdaksi tai tavoitteeksi. Ministeriöissä on myös nimetty kestävän kehityksen tavoitteita toteuttavia toimintoja sekä vahvistettu verkostoja, joiden tehtävä on kiinnittää osastojen ja yksiköiden huomio kestävään kehitykseen. Kestävällä kehityksellä ei kuitenkaan ole vielä selvää yhteyttä ministeriöissä tehtävään valmistelutyöhön. Ministeriöissä ei ole myöskään analysoitu politiikkasisältöjen ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä eikä kestävän kehityksen politiikkaperiaatteita, kuten globaalia vastuuta ja pitkäjänteisyyttä.
Tarkastusvirasto suosittaa, että valtioneuvosto esittäisi kestävää kehitystä edistävien toimenpiteiden kustannukset ja pyrkisi arvioimaan niiden vaikutukset. Olisi myös tärkeää, että valtioneuvoston tavoitteet ohjaisivat voimakkaammin ministeriöiden toimintaa.
Lisätietoja
