Koronan perusteella myönnetyt tuet eivät aluksi kohdentuneet yritysten talousvaikeuksien kannalta erityisen hyvin. Kesällä 2020 käyttöön otettu kustannustuki oli tasapuolisempi ja korjasi paremmin koronan talousvaikutuksia kuin alkuvaiheen kehittämistuki.
Tarkastuksen kohteena olivat koronaepidemian johdosta myönnetyt suorat yritystuet ja niihin valtion talousarviossa vuonna 2020 osoitettu rahoitus. Euroopan komissio antoi 19.3.2020 tiedonannon, jolla joustavoitettiin EU:n valtiontukisääntöjä koronavirustilanteen aiheuttamien poikkeuksellisten talousvaikeuksien takia. Koronapandemian alkuvaiheessa kehitettiin nopeassa tahdissa useita tukijärjestelmiä lieventämään poikkeuksellisen tilanteen yrityksille aiheuttamia vaikeuksia.
Keväällä 2020 julkisuudessa käsiteltiin kehittämistukien myöntämisessä esiin tulleita ongelmia. Eduskunta edellytti 24.4.2020 hyväksymässään lausumassa, että valtioneuvoston tulee ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta koronakriisiin liittyvät yritystuet kohdistuvat oikeudenmukaisesti. Yritystukien tarkoitus oli kompensoida pandemiasta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, parantaa mahdollisuuksia jatkaa ja kehittää yritystoimintaa sekä edistää työllisyyttä. Tarkastuksen kohteena olleiden myönnettyjen koronatukien määrä oli noin 1,46 miljardia euroa. Kokonaisuudessaan valtio tuki elinkeinoelämää vuonna 2020 noin 4,2 miljardilla euroa.
Tarkastuksen mukaan Business Finlandin ja ELY-keskusten alkuvaiheessa myöntämä kehittämistuki toimi huonosti kriisirahoituksena, sillä rahoitus kohdistui tuleviin, tietystä hankkeesta aiheutuviin menoihin eikä akuuttiin kassakriisiin. Lisäksi kehittämistukea myönnettiin runsaasti myös sellaisille yrityksille, jotka eivät kärsineet taloudellisesti koronakriisistä. Kehittämistukien avustuspäätöksiä valmisteltaessa ei arvioitu tuen tarpeellisuutta asianmukaisesti. Tarkastusvirasto suosittaa, että valtionapuviranomaiset kiinnittävät huomiota ohjeistuksen selkeyteen.
Kustannustuki vastasi kehittämistukien puutteisiin. Kustannustuki suunnattiin yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronapandemian vuoksi ja joilla oli ollut vaikeuksia sopeuttaa liiketoimintaansa ja kustannuksiaan muuttuneessa tilanteessa. Kustannustuen myöntämisperusteissa otettiin käyttöön myös useita mahdollisimman objektiivisia kriteereitä. Jatkossa tulisi säilyttää valmius sille, että kustannustukityyppinen mekanismi pystyttäisiin käynnistämään nopeasti mahdollisissa tulevissa häiriötilanteissa.
Lisätietoja
