Sosiaali- ja terveydenhuollon talouden ohjauksessa käytettävä tietopohja koostetaan eri kanavia pitkin ja prosessia kehitetään eri suunnista. Valtiovarainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tulee varmistaa, että kuntien ja kuntayhtymien taloustiedon tuotannon prosessia ohjataan kokonaisuutena.
Tarkastuksessa selvitettiin kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan taloustiedon tuotantoa ja sen hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden mittaamisessa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija-arvioinneissa. Asiantuntija-arviot ovat keskeinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjausväline, joten on olennaista, että niissä hyödynnettävä taloustieto on laadukasta. Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan käyttökustannukset vuonna 2019 olivat 21,4 miljardia euroa.
Tarkastus kytkeytyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen, jonka tueksi THL on kehittänyt palvelujärjestelmän arviointimallin. Arviointimallin välillinen valtiontaloudellinen merkitys on huomattava. Palvelurakenneuudistusta koskeva hallituksen esitys on annettu joulukuussa 2020.
Sosiaali- ja terveydenhuollon talouden ohjauksessa käytetty tietopohja koostetaan montaa eri kanavaa pitkin. Prosessia myös kehitetään eri suunnista. Tällöin syntyy riski, että tietopohjasta tulee sirpaleinen eikä mikään taho koordinoi prosessia kokonaisuutena. Kokonaisuutta ohjaavat eri toimijat: mukana on niin alueellista ohjausta kuin valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjausvastuulla olevia organisaatioita. Tällä hetkellä tietopohjaa kehitetään pääasiassa erilaisissa hankkeissa, jolloin kokonaisuuden hallinta saattaa vaikeutua.
Kuntien ja kuntayhtymien tulee raportoida talouttaan koskevat tiedot säännöllisesti viranomaisten käyttöön. Tietojen toimittamista ja raportointia koskeva laki uusittiin vuoden 2020 alusta, ja vastuu tietojen keräämisestä siirtyy Tilastokeskukselta Valtiokonttorille kirjanpitovuodesta 2021 alkaen. Kunnissa ja kuntayhtymissä taloustietoja tuottavilla henkilöillä ei aina ole riittävästi aikaa eikä osaamista tehtävään, ja resursseista on myös pulaa. Tämä kaikki on ongelma tietojen laadun kannalta. Ohjeiden ja viestinnän selkeys, hyvin määritellyt vastuut, järjestelmätoimittajien ohjeistaminen ja toimivat yhteistyöverkostot ovat tärkeässä roolissa, kun uudistusta toteutetaan. Ne ovat myös edellytys sille, että tiedosta tulee laadukasta. Jos tietoja ei raportoida yhdenmukaisesti, niiden vertailtavuus ja hyödynnettävyys kärsivät. Tarkastusvirasto katsoo, että taloustiedon aineistoa tulisi tarkastaa manuaalisesti myös uudistuksen nivelvaiheessa tiedon laadun varmistamiseksi.
Tehokkaaseen kansalliseen ohjaukseen tarvitaan vertailukelpoinen tietopohja, mutta tällä hetkellä tietopohja on vielä puutteellinen. Asiantuntija-arvioinneissa käytetyillä kustannusvaikuttavuusmittareilla ja kustannusindikaattoreilla voidaan tehdä havaintoja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä, mutta arviointeja ei vielä voida kattavasti hyödyntää talouden ja toiminnan kokonaisohjauksessa, sillä palvelujärjestelmän uudistus on yhä kesken. Ajantasainen tietopohja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ja toiminnasta vaatii kehittämistä, kansallista ohjeistusta sekä uutta sote-palvelujärjestelmän lainsäädäntöä.
Lisätietoja
Suvi Kärki
Johtava tuloksellisuustarkastaja
Tarkastus
