Esitetyt uudistukset antavat riittävät edellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjontaan koko maassa. Uudistukset parantaisivat edellytyksiä tehostaa toimintaa, mutta kannustimet siihen ovat melko heikot ja vaikutukset näkyisivät vasta ensi vuosikymmenellä. Tietopohjaa rahoituksen määräytymistekijöiden ja palvelutarpeen arvioimiseksi tulee parantaa.
Seuraavat valiokunnat ovat pyytäneet tarkastusvirastolta asiantuntijalausuntoa hallituksen esitykseen (HE 241/2020) eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi:
Lausunto talousvaliokunnalle 19.4.
Lausunto hallintovaliokunnalle 11.3.
Lausunto valtiovarainvaliokunnalle 9.3.
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 2.3.
Lausunto talousvaliokunnalle 10.2.
Tarkastusviraston näkemyksen mukaan
Ehdotettu rahoitusmalli ja palvelujen järjestämisvastuun siirto kuntia suuremmille alueille ja vahva valtion ohjaus parantavat edellytyksiä tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja tarjoavat koko maan tasolla riittävät edellytykset lakisääteisten palvelujen järjestämiseen.
Ehdotettujen säädösten hyvinvointialueille tarjoamat kannustimet kustannusten kasvun hillitsemiseksi ovat melko heikot ja niiden vaikutukset tulevat näkyviin vasta ensi vuosikymmenellä. Tämä heikentää julkisen talouden tasapainoa 2020-luvulla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen synergiahyötyjen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että nämä palvelut ja toiminnot järjestetään yhdenmukaisen aluejaon ja järjestämismallin pohjalta.
Yleiskatteellisen rahoituksen määrittämisessä ja hyvinvointialueiden investointisuunnitelmissa tulisi varmistua siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tarpeet tulevat tasapainoisesti huomioiduksi.
Hyvinvointialueiden omistajaohjaus, investointisuunnitelmien hyväksyminen valtioneuvostossa ja investointisuunnitelmien kytkeminen julkisen talouden suunnitelman tavoitteisiin vähentävät alueiden ylivelkaantumisen riskiä.
Tarkastusvirasto suosittaa, että
Tietopohjaa rahoituksen määräytymistekijöiden ja palvelutarpeen arvioimiseksi tulee edelleen parantaa, jotta eri alueiden väliset erot tulevat otetuksi huomioon riittävän hyvin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tehostamispotentiaalista laaditaan kattavat ja ajantasaiset arviot. Mikäli arviot osoittavat merkittävää palvelujen tehostamista, menojen kehitystavoite tulisi asettaa ehdotetun mallin lähtöoletusten mukaista tavoitetta tiukemmaksi.
Hallituksen esitykseen sisältyy säädösmuutoksia tarkastusviraston tarkastusoikeuksiin. Näitä tarkastusvirasto pitää perusteltuina ja kannatettavina. Muutokset varmistavat valtion mahdollisuuden valvoa pääosin valtiolta saatavin varoin rahoitettavien palvelujen järjestämistä ja tuottamista.
Lisätietoja
