VTV on antanut ympäristöministeriölle lausunnon luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi Suomen luontopaneelista sekä valtion avustuksen myöntämisestä Suomen luontopaneelin tehtävien täyttämiseksi.
Ympäristöministeriö on pyytänyt valtiontalouden tarkastusvirastolta lausuntoa ehdotuksista valtioneuvoston asetuksiksi Suomen luontopaneelista ja valtionavustuksen myöntämisestä Suomen luontopaneelin tehtävien täyttämiseksi.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (jäljempänä tarkastusvirasto) kiittää mahdollisuudesta kommentoida Suomen luontopaneelia koskevia asetusluonnoksia.
1. Luonnosten tausta
Tieteellisen tiedon tuottamiseksi, koostamiseksi ja erittelemiseksi luonnon monimuotoisuutta koskevien politiikkatoimien suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja päätöksentekoa varten olevasta tieteellinen asiantuntijaelimestä eli Suomen luontopaneelista on säädetty luonnonsuojelulain (9/2023) 2 luvun 12 §:ssä. Nyt lausuntovaiheessa olevista asetusluonnoksista toisen tarkoituksena on antaa tarkempia säännöksiä luontopaneelin tehtävistä, kokoonpanosta ja muista luontopaneelin toimintaa koskevista menettelyistä sekä jäsenten valinnasta, toimikaudesta ja palkkioista ja toisen tarkentaa avustusmenettelyä Suomen luontopaneelin tehtävien täyttämiseksi.
2. Valtiontalouden tarkastusviraston lausunto
Tarkastusvirasto keskittyy lausunnossaan erityisesti luonnokseen valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksen myöntämisestä Suomen luontopaneelin tehtävien täyttämiseksi.
Ehdotetun asetuksen mukaan avustushakemuksen ovat oikeutettuja hakemaan Suomen luontopaneelin jäsenet siten, että jäsenellä on yhteisymmärrys taustaorganisaationsa kanssa avustuksen hakemisesta. Edelleen asetusluonnoksen mukaan yhteisymmärryksellä tarkoitetaan sitä, että taustaorganisaatio on antanut sitoumuksensa valtionavustuksen hakemiseen, ja taustaorganisaatiolla puolestaan tarkoitetaan sitä yliopistoa tai korkeakoulua, jossa Suomen luontopaneelin jäsen kulloinkin toimii. Avustuksen käyttötarkoituksesta asetusluonnoksen 3 §:ssä säädetään, että se myönnetään Suomen luontopaneelin luonnonsuojelulain 12 §:ssä säädetyn tehtävän täyttämiseksi eikä sitä voida myöntää muihin tarkoituksiin.
Luonnoksessa muistioksi ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksen myöntämisestä Suomen luontopaneelin tehtävien täyttämiseksi on todettu muun muassa, että valtionavustusta hakisivat luontopaneelin jäsenten taustaorganisaatiot. Edelleen luonnoksessa muistioksi todettu, että koska valtionavustuksen tarkoitus on varmistaa Suomen luontopaneelin tehtävien täyttäminen, on tarkoituksenmukaista rajata hakijajoukko siten, että hakukelpoisia ovat ainoastaan luontopaneelin jäsenet.
Edelleen muistioluonnoksen mukaan Suomen luontopaneelin jäsen ei ilman taustaorganisaatiotaan ole hakukelpoinen. Vielä muistioluonnoksen mukaan Suomen luontopaneelissa toimiva avustuksensaaja eräissä tilanteissa muun muassa valvoo avustuksen käyttöä valtionavustuslain 7 §:n mukaisesti. Tällaisia tilanteita olisivat perustelumuistion mukaan sellaiset tilanteet, joissa tiedon tuottamiseen käytettäisiin jotakin kolmatta osapuolta, joka ei olisi Suomen luontopaneelin jäsen eikä jäsenen taustaorganisaatio.
Muistioluonnoksen mukaan asetuksessa mainitulla yhteisymmärrykselle taustaorganisaation kanssa tarkoitetaan sitä, että taustaorganisaatio, jossa jäsen kulloinkin toimii, on antanut sitoumuksensa valtionavustuksen hakemiseen.
Muistioluonnoksessa on kuvataan Suomen luontopaneelin jäsenten ja heidän taustaorganisaatioidensa välistä suhdetta seuraavasti:
”Suomen luontopaneelin jäsenet nimetään taustaorganisaatioiden esityksestä. Avustusta saaneen Suomen luontopaneelin jäsenen paneelille tekemä tutkimustyö toteutetaan pääsääntöisesti siinä yliopistossa tai korkeakoulussa, jossa hän toimii. Kun avustus on myönnetty, taustaorganisaatio vastaa lähtökohtaisesti tutkimustyön yleishallinnoinnista (mm. tarvittava rekrytointi ja avustuksen avustusehtojen noudattaminen). Yhteisymmärrystä edellytetään, jotta vältyttäisiin tilanteilta, joissa Suomen luontopaneelin jäsenet voivat hakea avustusta yksityishenkilöinä. Yhteisymmärryksestä huolimatta Suomen luontopaneelin jäsenet toimivat paneelin jäseninä riippumattomasti suhteessa omiin taustaorganisaatioihinsa.”
Suomen luontopaneelin luonnonsuojeluissa laissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi myönnettävälle valtionavustukselle ehdotetusta toimintamallista voidaan todeta, että se on hyvin poikkeuksellinen valtionavustusten joukossa. Sitä muistuttaa lähinnä vain Suomen ilmastopaneelin tehtävien täyttämiseksi myönnettävä valtionavustus, jonka esikuvan mukaan nyt käsiteltävä ehdotus on laadittu. Tarkastusvirasto on suhtautunut lausunnossa nyt Suomen luontopaneelin toimintaan ehdotettuun toimintatapaan kriittisesti jo sitä Suomen ilmastopaneelin kohdalla ensimmäisen kerran käyttöön otettaessa. Lisäksi ehdotetussa toimintamallissa voidaan havaita tiettyjä ongelmia. Kun ilmastopaneeli toimii ministeriön yhteydessä, luonteva tapa rahoittaa paneelin tutkimushankkeita voisi ehdotetun mallin asemasta olla se, että ministeriö osoittaa paneelille rahoituksen talousarvion mukaisesti tutkimukseen ja paneeli voi tilata haluamansa tutkimukset hankintoina.
Toisaalta myöskään ehdotettu toimintatapa, jossa asetuksella rajataan avustuksen hakijoiksi ilmastopaneelin jäsenet, ei välttämättä ole ongelmaton. Esimerkiksi myönnetty valtionavustus on tarkoitettu Suomen luontopaneelin tehtävän täyttämiseen, mutta sitä hakisivat muut tahot kuin avustuksen käyttäjä. Mahdollisesti tämä johtuu siitä, että Suomen luontopaneeli ole kelpoinen hakemaan valtionavustuksia. Suomen luontopaneelin jäsenten ja heidän taustaorganisaatioidensa roolit ja vastuusuhteet eivät ole selkeitä suhteessa tosiinsa eikä valtionavustuksen hakijan tavanomaiseen rooliin. Luonnoksissa asetukseksi ja sen taustamuistiossa hakijoiksi mainitaan toisaalta Suomen luontopaneelin jäsenet ja toisaalta heidän taustaorganisaationsa. Toisaalta tarkoituksena on ollut, että luontopaneelin jäsenet eivät voisi hakea valtionavustusta yksityishenkilöinä, vaikka he kuitenkin ovat luonnollisia henkilöitä. Useammassa kohdassa hakijoina mainitaan Suomen luontopaneelin jäsenet, mutta kuitenkin avustuksen hallinnoinnista ja avustusehtojen noudattamisesta vastaisi hänen taustaorganisaationsa. Asetusluonnoksessa ei myöskään ole määritelty sitä, miten vastuuseen myönnetystä valtionavustuksesta vaikuttaa se, jos luontopaneelin jäsen myöhemmin paneelin jäsenyytensä aikana siirtyykin toiseen yliopistoon tai korkeakouluun tai johonkin muuhun työpaikkaan tai ryhtyy yrittäjäksi. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan tulisi tarkemmin selvittää, onko tämä sen kaltainen periaatteellisesti merkittävä asia, että siitä tulisi säätää lailla.
Jos taas katsotaan, että Suomen luontopaneelin tehtävä on muuttunut asiantuntijaelimestä entistä enemmän tiedon tuottajaksi, olisi myös mahdollista säätää sitä koskeva laki. Tässä laissa voitaisiin vahvistaa paneelin asema organisaationa, joka voi itse saada suoraan valtionavusta, tai vaihtoehtoisesti viranomaisena, joka voi saada rahoitusta valtion talousarviosta.