Perusopetus ei tarjoa kaikille maahanmuuttajataustaisille oppilaille tasaveroisia mahdollisuuksia. Tarkastuksessa selvitettiin, miten perusopetuslain ja opetussuunnitelman tavoite antaa tasavertaiset mahdollisuudet oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi toteutuu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla.
Tarkastusviraston kannanotot
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä perusopetuksessa on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Tämä kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa positiivisen nettomaahanmuuton ja maahanmuuttajien kantaväestöstä poikkeavan ikärakenteen vuoksi. Siten maahanmuuttajataustaisille oppilaille suunnattuihin tukipalveluihin kohdistuu myös jatkossa kasvupaineita. Näistä palveluista huolehtiminen on valtiontaloudellisesta näkökulmasta järkevää politiikkaa, sillä toimiva, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erityistarpeet huomioon ottava koulutusjärjestelmä on tehokas, jos ei jopa tehokkain, tapa integroida nuoret maahanmuuttajat yhteiskuntaan.
Tarkastuksen lähtökohtana oli kysymys siitä, miten maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osalta toteutuu perusopetuslain ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden yleinen tavoite antaa oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet saavuttaa oppimisvalmiudet, osallistua jatko-opintoihin ja kehittää itseään. Tätä kysymystä lähestyttiin ensinnäkin vertaamalla perusopetuksen tuloksellisuutta maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Tuloksellisuuden mittarina käytettiin 15-vuotiaiden oppilaiden oppimistuloksia PISA 2012 -tutkimuksessa.
Toiseksi selvitettiin sitä, miten maahanmuuttajataustaiset oppilaat olivat saaneet tukea suomen ja oman äidinkielen oppimiseen 15 vuoden ikään mennessä. Kolmanneksi tarkasteltiin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistautumista toisen asteen opintoihin.
Koska maahanmuuttajataustaiset oppilaat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota myös lähtömaan ja maahantuloiän vaikutukseen.
Perusopetus ei tarjoa kaikille maahanmuuttajataustaisille oppilaille tasaveroisia mahdollisuuksia
Tarkastushavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tilanne ei kaikilta osin ole yhdenmukainen kantaväestön oppilaisiin nähden. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä 15 vuoden iässä on selvästi heikompaa kuin kantaväestön osaaminen. Erot osaamisessa eivät katoa senkään jälkeen kun tärkeimmät oppilaan taustatekijät, kuten oppilaan sukupuoli, luokka-aste, sosioekonominen tausta, kotona puhuttu kieli ja maahantuloikä, on vakioitu. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien osalta tilanne paranee selvästi, mutta toisen sukupolven maahanmuuttajien osalta ero ei pienene samassa suhteessa. Heidän osaamisensa on keskimäärin heikompaa kuin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien osaaminen, kun edellä mainitut taustatekijät on vakioitu. Ero matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä vastaa keskimäärin vuoden opintoja.
Erot osaamisessa kantaväestön ja maahanmuuttajaoppilaiden välillä suurimpia Euroopassa
Tarkastuksessa verrattiin Suomessa havaittuja eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön matematiikan ja lukutaidon osaamisessa läntisen Euroopan maiden sekä muutaman perinteisen maahanmuuttajamaan tilanteeseen. Vertailun tuloksena oli, että Suomessa erot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä olivat suurimmat vielä senkin jälkeen kun oppilaan tärkeimmät taustatekijät sekä joitakin koulujen toimintaa kuvaavia tekijöitä oli vakioitu. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa tällainen ero osaamisessa tulkitaan pääasiallisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiseksi kohteluksi. Toisin sanoen ero on Suomessa perusopetuksen päättövaiheessa varsin suuri ja ainakin suurempi kuin vertailun maissa.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelevat kantaväestöä selvästi useammin omaa ikäluokkaansa alemmilla luokka-asteilla
Tarkastushavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelevat perusopetuksessa usein omaa ikäluokkaansa alemmalla luokka-asteella. Erityisesti ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista noin 60 prosenttia opiskelee omaa ikäluokkaansa alemmalla luokka-asteella: joko 7. tai 8. luokalla 15 vuoden ikäisenä. Osittain tähän on syynä se, että he käyvät ennen
perusopetusta perusopetuksen valmistavaa opetusta yhden vuoden. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla oppilailla omaa ikäluokkaansa alemmilla vuosiluokilla opiskelevien osuus oli 24 prosenttia, kun se kantaväestöllä oli 14 prosenttia. Oppilaan tai hänen vanhempiensa lähtömaa vaikuttaa oppilaan sijoittumiseen alemmalle luokka-asteelle. Sekään ei kuitenkaan selitä kokonaan sitä, miksi maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelivat usein omaa ikäluokkaansa alemmilla luokka-asteilla.
Kun oppilaiden luokka-aste vakioidaan, pienenee ero matematiikan, lukutaidon ja luonnontieteiden osaamisessa erityisesti ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön välillä noin 40 pisteellä, mikä vastaa noin yhden kouluvuoden opintoja.
Oppilaiden taustatekijät vaikuttavat eroihin osaamisessa
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sosioekonominen asema on keskimäärin heikompi kuin kantaväestön oppilaiden. Kun oppilaan vanhempien koulutus ja työmarkkina-asema vakioidaan oppilaan luokka-asteen ja sukupuolen lisäksi, erot osaamisessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppilaiden välillä pienenevät edelleen. Myös kotona puhutulla kielellä on vaikutusta erityisesti lukutaitoon. Lukutaito on heikompi niillä, joilla kotona puhuttu kieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Kun tämä ja edellä mainitut tekijät vakioidaan, on ero matematiikassa ja luonnontieteissä kantaväestön ja toisen sukupolven maahanmuuttajien välillä hieman yli vuoden opintojen suuruinen. Lukutaidossa se on hieman alle vuosi.
Maahanmuuttajataustaisen oppilaan lähtömaa vaikuttaa osaamiseen
Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan he tulevat Suomeen hyvin erilaisin perustein ja hyvin erilaisista maista, joissa myös koulutusjärjestelmät vaihtelevat paljon. Sen vuoksi eroja osaamisessa tarkasteltiin myös oppilaiden lähtömaiden suhteen. Tarkastushavaintojen perusteella osaamistaso vaihtelee paljon sen mukaan, mistä maasta oppilas tai oppilaan vanhemmat ovat lähtöisin.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelivat hieman pienemmissä äidinkielen ryhmissä
PISA 2012 -tutkimuksen tietojen perusteella maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ilmoittamissa opetustuntien kokonaismäärissä ei ollut eroja kantaväestön oppilaisiin nähden. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat, erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajat, ilmoittivat hieman enemmän äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunteja kuin kantaväestön oppilaat. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelivat myös keskimäärin hieman pienemmissä
äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmissä kuin kantaväestön oppilaat 15-vuotiaina. Osin tämä johtui siitä, että osa heistä opiskelee erillisen suomi toisena kielenä oppimäärän mukaisesti, jossa on pienemmät ryhmät.
PISA 2012 -tutkimuksen tulosten perusteella noin puolet ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista oli osallistunut peruskoulun aikana suomen kielen tukiopetukseen. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla prosenttiosuus oli hieman alhaisempi. Vastauksissa oli hajontaa sen mukaan, mistä maasta oppilas tai oppilaan äiti oli lähtöisin. Keskimääräistä enemmän tukiopetukseen oli osallistunut Venäjältä, Virosta ja Irakista lähtöisin olleet oppilaat ja keskimääräistä vähemmän Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta ja Turkista tulleet. Maahantuloikä vaikutti tuen määrään siten, että vanhempana maahan tulleet olivat saaneet enemmän tukea. Oman äidinkielen oppitunneille oli osallistunut noin puolet maahanmuuttajataustaisista oppilaista. Myös tässä oli eroja sen mukaan, mistä maasta oppilas tai oppilaan äiti oli lähtöisin. Omalla äidinkielellä annettavaan opetukseen oli osallistunut noin kolmannes maahanmuuttajataustaisista oppilaista.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kouluarvosanat eivät juuri poikenneet kantaväestön oppilaiden arvosanoista matematiikassa ja äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Kuten yllä esitetyistä tuloksista voi päätellä, heidän osaamisensa oli kuitenkin selvästi heikompaa kuin kantaväestöllä, kun kouluarvosana ja luokka-aste oli vakioitu.
Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla kantaväestöä myönteisempi käsitys koulusta
PISA 2012 -tutkimuksen tulosten perusteella kokemukset koulusta olivat maahanmuuttajataustaisilla oppilailla keskimäärin myönteisempiä kuin kantaväestön oppilailla. Opettajien antama tuki, oppilaiden ja opettajien väliset suhteet, kouluun kuulumisen tunne, käsitys koulussa oppimisesta ja käsitys koulussa opitusta saivat myönteisempiä arvioita maahanmuuttajataustailta oppilailta kuin kantaväestön oppilailta. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat kokivat ainoastaan koulun työskentelyilmapiirin heikommaksi kuin kantaväestön oppilaat.
Tarkastusviraston suositukset
Tarkastusvirasto suosittaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö
varmistaa sen, että toisen sukupolven maahanmuuttajien tarvitsema kielen ja muun oppimisen tuki on riittävällä tasolla. Erityisesti pitäisi huolehtia siitä, että heidän osaamisensa ja valmiutensa jatko-opintoihin olisivat samanlaisia kantaväestön oppilaisiin nähden
selvittää sen, pitäisikö niille sekä ensimmäisen että toisen sukupolven maahanmuuttajaryhmille, joiden osaaminen on selvästi muita heikompaa, suunnata lisätukea integraation ja jatko-opintovalmiuksien varmistamiseksi
selvittää syyt siihen, miksi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamistasoerot kantaväestön oppilaisiin nähden ovat keskimäärin suurempia kuin Pohjoismaissa ja monissa Pohjois-Euroopan maissa
kiinnittää huomiota perusopetuksen arviointikäytännöissä siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppilaiden arviointi on samanalaista ja vastaa heidän osaamistaan.
