Työpajavalmennus innosti 21–24-vuotiaita ja toiselta asteelta valmistuneita jatkamaan opiskelua sekä 17–20-vuotiaita ja perusasteen tutkinnon varassa olleita suorittamaan toisen asteen tutkinnon loppuun. Työllistymiseen valmennus ei vaikuttanut. Etsivän nuorisotyön mitoitus kunnissa ei aina vastaa palvelun tarvetta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti nuorten työpajatoiminnan tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta vuosina 2013–2016 sekä etsivän nuorisotyön resurssien kohdentumista ja kustannustehokkuutta vuosina 2014–2017. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat räätälöityjä toimenpiteitä, joilla pyritään auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.
Vuosina 2013–2016 erityisesti 21–24-vuotiaat ja toisen asteen tutkinnon jo suorittaneet nuoret alkoivat työpajavalmennuksen jälkeen suorittaa uutta tutkintoa toisella tai kolmannella asteella. Lisäksi 17–20-vuotiaat ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat suorittivat vertailuryhmää useammin loppuun toisen asteen tutkinnon ensimmäisenä vuotena valmennusjakson jälkeen. Valmennuksen ei kuitenkaan havaittu vaikuttaneen nuorten työllistymiseen. Nuorten työpajatoiminnan kehittämistä tulisikin jatkaa siten, että työpajavalmennus tukisi vielä nykyistä selvemmin alle 20-vuotiaiden ja ilman toisen asteen tutkintoa olevien nuorten opiskelua ja toisen asteen tutkintojen suorittamista.
Etsivää nuorisotyötä tehdään lähes kaikissa Suomen kunnissa, mikä on ollut toiminnan rahoituksen tavoite. Palvelun mitoitus kunnissa vuosina 2014–2017 ei ole kuitenkaan ollut yhteydessä nuorten palveluntarvetta kuvaaviin sosioekonomisiin tekijöihin, kuten siihen, kuinka suuri osuus 18–24-vuotiaista on työttöminä tai kuinka suuri osuus 17–24-vuotiaista on koulutuksen ulkopuolella. Näillä tekijöillä ei ole ollut vaikutusta myöskään etsivän nuorisotyön järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Etsivän nuorisotyön tehokkuutta voitaisiinkin parantaa kohdentamalla valtionavustuksia myös tarkemman alueellisen palvelutarpeen mukaan. Valtionavustuksia on tähän asti myönnetty sen perusteella, kuinka paljon aluehallintovirastojen toiminta-alueilla on 15–29-vuotiaita nuoria ja kuinka moni heistä on työttömänä.
Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan tulevina vuosina. Hallituksen oppivelvollisuuden laajentamishankkeessa nuorten työpajatoiminta tulisi myös olemaan yksi oppivelvollisuuteen sisältyvistä opinto- ja tukimuodoista. Nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä rahoitetaan valtionavustuksin noin 26 miljoonalla eurolla vuosittain.
