Opintotuen saajien tulot kasvoivat ja opintoajat lyhenivät, mutta asumistukiuudistus maksoi ennakoitua enemmän. Opintolainan käyttö on lisääntynyt uudistusten tavoitteiden mukaisesti, mutta samalla opiskelijoiden taloudelliset ongelmat ovat yleistyneet.
VTV on tarkastanut 2010-luvun merkittävimpien opintotukiuudistusten tavoitteiden toteutumista, valtiontaloudellisia vaikutuksia ja uudistusten tietopohjan luotettavuutta. Opiskelijoille maksetaan opintotukea ja yleistä asumistukea yli miljardilla eurolla vuodessa. Suorien etuusmenojen ohella opintotukiuudistukset voivat heijastua valtiontalouteen työllisyydessä tapahtuvien muutosten kautta. Opintotukiuudistusten tuloksellisuutta on kuitenkin arvioitu vähän.
Tarkastus kohdistui opintotukijärjestelmän rakenteelliseen uudistukseen 2011, opintolainahyvitykseen ja opintorahan korotukseen 2014 sekä asumistukiuudistukseen ja opintotuen lainapainotteisuuden lisäämiseen 2017. Uudistuksilla pyrittiin parantamaan opintotuen riittävyyttä, lisäämään opintolainan käyttöä sekä nopeuttamaan opintoja ja siten edistämään myönteistä työllisyyskehitystä.
Tarkastuksen perusteella vuonna 2014 käyttöön otettu opintolainahyvitys ja opiskelijoiden siirtäminen opintotuen asumislisältä yleisen asumistuen piiriin vuoden 2017 uudistuksessa ovat aiheuttaneet merkittäviä ennakoimattomia menoja. Asumistukiuudistuksen lisämenoarvio oli ylittynyt vuoteen 2018 mennessä vähintään 75 miljoonalla eurolla ja opintolainahyvityksen lisämenoarvio 48 miljoonalla eurolla vuoteen 2021 mennessä. Opiskelijoille kohdennetut etuusmenot lisääntyivät vuoden 2017 jälkeen.
Menoarvioiden ylittymistä selittää asumistukiuudistuksen valmistelussa käytetyt vanhentuneet tiedot opiskelijoiden asumismenoista ja se, että arvioitua useampi opiskelija muutti todennäköisesti asumistukiuudistuksen jälkeen kalliimpaan asuntoon. Opintolainahyvitys on puolestaan lisännyt opintolainan käyttöä oletettua enemmän. Opintolainahyvitys kuitenkin todennäköisesti lyhentää tutkintoaikoja, jolloin sillä on tältä osin myönteinen vaikutus työllisyyteen ja valtiontalouteen.
Opintotukea saavien toimeentulo on Kelan tulotietojen perusteella parantunut, sillä reaalitulot kasvoivat 2010-luvulla kaikilla oppilaitosasteilla. Työtulot ovat opintotuen saajien merkittävin tulolähde. Opintotuen riittävyyttä tulisi seurata henkilötason aineistoilla, jotta opintotuen saajien tuloista saataisiin ajantasaista tietoa tulolajeittain, kotitaloustyypeittäin ja alueittain. Tulisi myös toteuttaa rekisteripohjainen selvitys opintojen aikaisen työssäkäynnin vaikutuksista tulevaan työllistymiseen.
Tarkastushavainnot viittaavat siihen, että lisääntynyt opintolainan käyttö on lisännyt taloudenhallinnan ongelmia erityisesti ammatillisilla opiskelijoilla. Opiskelijoiden velkaantuminen voi vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen ja valtiontalouteen, jos velkaongelmat vähentävät nuorten kannustimia jatkokouluttautua toisen asteen jälkeen. Asiaa tulisikin selvittää rekisteripohjaisesti. Tulisi myös etsiä keinoja lisätä toisen asteen opiskelijoiden lainaturvallisuutta.
Lisätietoja
