Valtio ohjaa henkilöstömääriä viranomaiskohtaisesti hyvinkin tarkasti, koko valtion tasolla henkilöstömäärää ei kuitenkaan suunnitella. Osaamisen kehittäminen on valtion henkilöstöpolitiikan painopiste, mutta tulosohjauksessa osaamisen kehittämisen tavoitteet ovat olleet yleistasoisia.
Tarkastuksessa arvioitiin rekrytointeihin ja osaamisen kehittämiseen kohdistuvaa valtion ohjausta. Tarkastus tehtiin samanaikaisesti toisen tarkastuksen kanssa, jossa osaamisen kehittämistä ja rekrytointeja tarkasteltiin virastotasolla.
Vuoden 2021 lopussa talousarviotalouden henkilöstömäärä oli 78 230 henkilöä, ja saman vuoden työvoimakustannukset 4 814 miljoonaa euroa. Suurin osa valtion nykyisestä henkilöstöstä vaihtuu vuosikymmenen aikana. Se, miten valtio onnistuu henkilöstösuunnittelun, rekrytointien ja osaamisen kehittämisen avulla korvaamaan poistuman, vaikuttaa merkittävällä tavalla virastojen ja laitosten toimintaan.
Valtiolla ei ole strategisen tason henkilöstösuunnittelua, jossa määriteltäisiin pitemmällä aikavälillä valtion haluttu henkilöstömäärä. Tavoitteita on kuitenkin asetettu tehtävä- tai yksikkökohtaisesti hyvinkin tarkasti. Määrätavoitteet ovat olleet melko selkeitä, joskin ne ovat muuttuneet usein.
Valtio järjestää itse tehtävän edellyttämän koulutuksen jopa neljännekselle henkilöstöstään, esimerkiksi suurelle osalla Puolustusvoimien, Poliisiin, Rajavartiolaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöä. Pitkäjänteinen koulutuspaikkojen suunnittelu on edellytys sille, että henkilöstömäärille asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Koulutusmäärät ovat vaihdelleet paljon, mikä on vaikeuttanut henkilöstötavoitteiden saavuttamista.
Valtion yhteiset henkilöstöpolitiikan teemat ovat olleet osaamisen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen ja valtion työnantajakuvan parantaminen. Teemat näkyvät tulossopimuksissa, mutta yleisellä tasolla. Teemojen tarkempi määrittely ja lähtötason kuvaus tukisivat virastoja omien tavoitteidensa asettamisessa.
Lisätietoja
