Siirtomäärärahojen mitoittaminen

Tarkastuksessa selvitettiin, onko siirtomäärärahojen mitoitus perusteltu asianmukaisesti ministeriöiden talousarvioehdotuksissa ja onko edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat otettu huomioon talousarvioehdotusta valmisteltaessa.  Lisäksi selvitettiin, onko valtiovarainministeriöllä asianmukaiset menettelytavat kontrolloida siirtomäärärahojen mitoitusta talousarvioprosessissa.

Vuoden 2023 talousarvioon sisältyi siirtomäärärahoja yhtensä 23,1 miljardia euroa, joista vuodelle 2024 siirtyi 6,9 miljardia euroa. Kun otetaan huomioon myös aiempina vuosina budjetoidut siirtomäärärahat, siirtyvä erä oli yhteensä 9,8 miljardia euroa. Tarkastuksen keskeinen tavoite oli lisätä siirtyvän erän läpinäkyvyyttä.

Vuodelle 2024 siirtyneestä erästä huomattava osa oli tiedossa oleviin menoihin sidottu, mutta olennainen osa oli tilinpäätöshetkellä vielä menoon sitomatta. Budjetoinnin läpinäkyvyyttä heikentää se, että aiemmilta vuosilta siirtyneitä eriä ei pääsääntöisesti talousarviossa momenttikohtaisesti esitetä.

Siirtomäärärahojen mitoittamista ohjaa eniten vuotuinen kehysbudjetointi osana monivuotista kehysmenettelyä. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän noin 85 prosentille valtion talousarviomenoista.  Käytännössä vuotuinen kehys asettaa myös vähimmäismäärän, koska hallinnonaloilla ei ole kannustimia poiketa talousarvioehdotuksessaan kehyksestä myöskään alaspäin.

Siirtomäärärahojen harkinnanvarainen mitoittaminen on ensisijaisesti muutosten budjetointia edellisen vuoden talousarvioon verraten. Esitetyt muutokset ovat osittain laskentateknisiä eikä niistä aina voi suoraan päätellä sitä, koskeeko yksittäinen muutos vain määrärahaa vai sekä määrärahaa että käyttötarkoitusta.

Tarkastusvirasto suosittaa, että valtiovarainministeriö pyytää ministeriöiltä momenttikohtaista selvitystä siitä, mikä osuus vuodelle 2025 siirtyneistä eristä on tiedossa oleviin menoihin sidottu. Lisäksi valtiovarainministeriön tulisi tarkentaa ohjausta niin, että budjetointi on asianmukaista ja läpinäkyvää.