Tarkastuksessa selvitettiin sotainvalidien sairaanhoitopalvelujen hankintojen kilpailuttamismenettelyn laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastusvirasto katsoo, että toteutetussa kilpailuttamismenettelyssä ei ole saatu aikaan kilpailua hankintalaissa tarkoitetulla tavalla eikä myöskään tavoiteltua taloudellista hyötyä.
Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää sotainvalidien sairaanhoitopalvelujen hankintojen kilpailuttamismenettelyä. Sotainvalideille kuuluvista palveluista on säädetty sotilasvammalaissa (404/48). Tarkastuksessa ei ole otettu kantaa palvelujen sisältöön ja tasoon, vaan siinä on pyritty arvio imaan hankintojen kilpailuttamismenettelyn laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kilpailuttamisen tavoitteena on rajallisten voimavarojen käyttö parhaalla mahdollisella tavalla.
Kyseisten kuntoutus- ja muiden sairaanhoitopalvelujen hankkimisesta ja palveluihin osoituksesta vastaa Valtiokonttorin sotilasvamma- ja veteraaniasiat yksikkö. Palvelujen tuottajina ovat eri puolilla Suomea sijaitsevat yksityiset sairaskodit ja kuntoutuslaitokset. Palvelujen vuosittaiset hankintakustannukset ovat noin 500 milj. mk ja ne rahoitetaan valtion talousarviomäärärahoilla. Toiminnan ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle vaikkakin valtiokonttori on muutoin valtiovarainministeriön ohjauksen alainen.
Valtion tavara- ja palveluhankinnoissa noudatettavista periaatteista on säädetty julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/92) eli hankintalaissa. Sen mukaan tavara- ja palveluhankinnat on kilpailutettava, tarjousmenettelyyn osallistuvia on kohdeltava tasapuolisesti, hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti ja tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.
Tarkastuksessa kävi ilmi, että Valtiokonttori toteutti vuoden 1999 tarjouskilpailun ns. avoimena kilpailuna, jossa jokaisella palvelujen tuottamiseen halukkaalla yrittäjällä oli oikeus tehdä tarjous. Tarjouspyyntöön sisältyi hintatarjouspyynnön lisäksi ns. laatukysely, jonka perusteella myöhemmässä tarjouskäsittelyssä jokaisen tarjoajan palvelulle määriteltiin laatupisteytystä apuna käyttäen ns. vertailuhinta. Sitä verrattiin laitoksen tekemään hintatarjoukseen, jonka perusteella hyväksyttiin lopulliset hinnat Valtiokonttorin määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Jos tarjoushinta oli alhaisempi kuin vertailuhinta, sopimus tehtiin pääsääntöisesti tarjotulla hinnalla. Tarjoushinnan ollessa korkeampi kuin vertailuhinta, Valtiokonttori teki vastatarjouksen, jolla se pyrki saamaan sopimuksen vertailuhinnalla.
Tarkastuksessa on selvitetty vertailuhinnan laskentatapaa ja todettu, että siinä on lähtökohtana käytetty valtion talousarviossa palvelujen hankkimiseen varatun määrärahan määrää. Tarkastuksen perusteella on katsottu, että laskettu vertailuhinta on soveltumaton hinta/laatusuhteen mukaisen oikean hintatason määrittelyyn, koska se ei määräydy markkinaperusteisesti, vaan on riippuvainen talousarviomäärärahan suuruudesta. Hankintalain mukaisessa kilpailuttamisessa muodostuu markkinahinta aina kilpailuttamisen tuloksena.
Tarkastuksessa on myös todettu, että Valtiokonttorin toteuttamassa kilpailuttamismenettelyssä lähes kaikki palvelujen tarjoajat on hyväksytty palvelujen tuottajiksi. Siten tavanomaisesta tarjouskilpailusta poiketen Valtiokonttorin toteuttamassa tarjouskilpailussa ei valittu kilpailun voittajaa tai voittajia. Tarjouksien hyväksymistavasta johtuen tarjoajille on ollut jopa edullista esittää mahdollisimman korkea hintatarjous. Tarkastusvirasto onkin katsonut, että toteutetussa kilpailuttamismenettelyssä ei ole saatu aikaan kilpailua hankintalaissa tarkoitetulla tavalla. Tarkastuksen perusteella näyttää siltä, että hankintamenettelyssä on painottunut enemmän sairaskotien ylläpidon turvaaminen sinänsä kuin kokonaistaloudellisesti edullisten ja laadukkaiden palvelujen turvaaminen sotainvalideille.
Myöskään tarjoajia ei ole kohdeltu tasapuolisesti hankintalain edellyttämällä tavalla, koska valtion talousarviossa on osoitettu erikseen määräraha sairaskotien pääomakustannusten rahoittamiseen ja joillekin sairaskodeille on lisätty laatupisteisiin ns. kompensaatiopisteitä, mikä on merkinnyt niille hintatukea.
Tarkastusviraston mukaan Valtiokonttorin toteuttamassa kilpailuttamismenettelyssä ei ole ollut kyse todellisesta kilpailusta. Siten siinä ei ole ilmeisesti myöskään aikaansaatu sitä taloudellista hyötyä, mikä olisi voitu saada toteuttamalla kilpailu hankintalaissa tarkoitetulla tavalla. Euroopan yhteisössä on arvioitu, että julkisten hankintojen avaaminen kilpailulle merkitsee jopa 5–10 prosentin kokonaissäästöä hankintamenoissa. Arvioon nojaten tarkastusvirasto on todennut, että tarkastuksen kohteena olleissa sotainvalidien sairaanhoitopalveluissa, jotka ovat määrältään vuositasolla noin 500 milj. mk, viidenkin prosentin säästö merkitsisi 25 milj. mk:n säästöä vuositasolla palvelujen hankintamenoissa.
Tarkastuksen johdosta Valtiontalouden tarkastusvirasto on katsonut, että Valtiokonttorin tulee ensi tilassa järjestää sotainvalidien sairaanhoitopalvelujen kilpailuttaminen hankintalaissa edellytetyllä tavalla ja mahdollisimman tehokkaasti. Näin myös turvataan sotainvalideille parhaat mahdolliset palvelut käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.
Liitetiedostot
