Suomi on onnistunut suhteellisen hyvin TKI-rahoituksen määrällisessä kotiuttamisessa EU:n TKI-ohjelmista. EU:n TKI-rahoituksen pitkäjänteinen ja tehokas hyödyntäminen monimutkaistuvassa kansainvälisessä TKI-ympäristössä edellyttää kuitenkin tavoitteiden ja keinojen kirkastamista.
EU:n TKI-rahoituksen hyödyntämisen lähtökohdat ovat monessa suhteessa epäselviä ja ylimalkaisia. Osallistumisen tukemisessa on toimivien keinojen lisäksi puutoksia. EU-rahoituksen hyödyntämisessä onnistumista ja sen edistämistä on hankala arvioida.
Tarkastuksessa arvioitiin kansallisen TKI-politiikan ja -toiminnan ohjauksen yhteensopivuutta EU:n TKI-puiteohjelmarahoituksen kanssa Horisontti-ohjelmakausilla. Lisäksi selvitettiin EU:n TKI-rahoituksen hyödyntämisen lähtökohtia ja edellytyksiä Suomessa.
EU-rahoituksen hyödyntämisen ja sen tukikeinojen toimivuutta seurataan määrällisen datan avulla. Hyödyntämisen strategisten valintojen ja politiikkapäätösten pohjaksi on sen sijaan käytettävissä vain niukasti ja satunnaisesti laaja-alaista ja laadukasta tutkimus- ja arviointitietoa. EU:n TKI-rahoituksen lähtökohtien epäselvyys, tiedon niukkuus ja sen heikko hallinta ovat johtaneet tai johtamassa kehittämistä ehkäisevään kehään. Sen purkaminen edellyttää kehittämiseltä laaja-alaisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Tarkastuksen perusteella VTV suosittaa, että valtioneuvosto valmistelee tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla EU:n TKI-ohjelmiin ja EU:n TKI-rahoituksen hyödyntämiseen kohdistuvat tulos- ja vaikuttavuustavoitteet sekä sovittaa ne yhteen muiden sektori- ja politiikkatavoitteiden ja monivuotisen T&K-rahoitussuunnitelman menettelyjen kanssa. Vastuuministeriöiden tulee selkiyttää EU:n TKI-rahoituksen hyödyntämistä palvelevan tiedon kokoamisen, arvioimisen ja välittämisen tehtävät.
Lisätietoja
