Selvityksen kohteena oli kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toteuttaminen. Yritysten kilpailukyky, tuottavuus tai työllistämiskyky eivät ole parantuneet kovinkaan paljon. Ohjelma kuitenkin tehosti materiaalien käyttöä ja synnytti yritysten välisiä verkostoja.
Tiivistelmä
Selvityksen kohteena oli kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toteuttaminen. Tavoitteena oli selvittää valtion toiminnan tuloksellisuutta sekä tuloksellisuuden arvioinnin osatekijöitä elinkeinotoiminnan edistämisessä ja tukemisessa kansallisen materiaalitehokkuusohjelman ja erityisesti teollisten symbioosien osalta.
Teollisten symbioosien edistäminen oli yksi materiaalitehokkuutta pohtineen työryhmän ehdotuksista. Työryhmän esitys kansalliseksi materiaalitehokkuusohjelmaksi julkaistiin joulukuussa 2013. Materiaalitehokkuusohjelman päivitys vuoden 2017 lopussa sisältyy hallituksen toimintasuunnitelmaan. Materiaalitehokkuuteen kuuluvat muun muassa luonnonvarojen säästeliäs käyttö, tehokas sivuvirtojen hallinta ja jätteen määrän vähentäminen.
Teollinen symbioosi on yritysten tiivistä yhteistyötä liiketoimintaverkostoissa, joissa yritykset vaihtavat materiaaleja, tuotantoprosessien sivutuotteita ja osaamista siten, että hukkaan menevän materiaalin määrä on mahdollisimman pieni.
Symbiooseja pyritään edistämään FISS-toimintamallilla (Teolliset symbioosit Suomessa, Finnish Industrial Symbiosis System), jossa yrityksiä ja muita toimijoita autetaan tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä ja aikaansaamaan uutta liiketoimintaa. FISS-toimintamallia ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja eräät muut tahot (esimerkiksi Sitra) vuosina 2014–2017 yhteensä noin 750 000 eurolla. Toimintaa koordinoi ja hallinnoi Motiva.
Teolliset symbioosit ovat osa kiertotaloutta, jonka taloudelliset mahdollisuudet on arvioitu suuriksi myös Suomessa. Vuosina 2009–2016 Suomen valtion talousarviossa materiaalitehokkuuden edistämiseen osoitettiin 500 000 euroa vuodessa. Valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä materiaalitehokkuuden edistämiseen osoitetaan 400 000 euroa. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman biotalous ja puhtaat ratkaisut -painopistealueelle on vuosille 2015–2018 kohdennettu 323 miljoonaa euroa. Edellä mainitun painopistealueen kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeeseen kohdennetaan hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaan 63 miljoonaa euroa.
Materiaalitehokkuusohjelman toteuttamisesta saatiin selvityksen kyselyissä jonkin verran ristiriitaisia tietoja eri vastaajaryhmiltä. Selvityksessä muodostui kuitenkin sellainen käsitys, että ohjelmaa ei ole toteutettu kokonaisuudessaan ohjelman valmistelussa määritettyjen tavoitteiden mukaisesti.
Ohjelman valmistelussa tuloksellisuustavoitteita asetettiin vain muutamille toimenpiteille eikä toimenpiteiden tuloksellisuutta arvioitu ennakolta yksityiskohtaisesti. Ohjelman valtiontaloudellisia kustannuksia arvioitiin ennakolta myös yksityiskohtaisesti. Valtiontaloudellisia hyötyjä puolestaan arvioitiin ennakolta vain summittaisesti.
Selvityksen kyselyaineistoista kävi ilmi, että yritysten kilpailukyky, tuottavuus tai työllistämiskyky eivät ole parantuneet kovinkaan paljon kansallisen materiaalitehokkuusohjelman seurauksena. Ohjelma kuitenkin tehosti materiaalien käyttöä ja synnytti yritysten välisiä verkostoja.
Selvityksessä saatujen kyselyvastausten perusteella nykyinen jätelainsäädäntö sekä ympäristölupakäytännöt voivat estää teollisten symbioosien syntymistä. FISS-toiminnassa nykyisin käytössä olevan resurssitietokannan käytettävyyttä ja avoimuutta ei pidetä kovinkaan hyvinä teollisten symbioosien käytännön edistämistoiminnan kannalta.
Selvityksessä tuotiin esille FISS-toiminnan osapuolten näkemyksiä myös siitä, miten valtio voisi edistää teollisten symbioosien syntymistä. FISS-toimintamalli tarjoaa teollisia symbiooseja kehittäville yrityksille tukea ja mahdollisuuksia symbioosien aikaansaamiseen muun muassa työpajoissa. Teollisia symbiooseja voitaisiin edistää nykyistä paremmin motivoimalla yrityksiä osallistumaan Suomen eri alueilla järjestettyyn toimintaan ja jatkamaan aktiivisesti FISS-toiminnassa.
FISS-toiminnan osapuolten mukaan jätelainsäädäntöä ja ympäristölupamenettelyä olisi tarpeen kehittää ja uusioraaka-aineiden käytön taloudellista kannattavuutta olisi tarpeen parantaa. FISS-toiminnan osapuolet esittivät myös, että valtion tukea kannattaisi suunnata teollisia symbiooseja edistävään tutkimustoimintaan. FISS-toiminnan osapuolten mukaan valtion kannattaisi myös lisätä kierrätystuotteiden käyttöä julkisissa hankinnoissa.
Tarkastusviraston suositukset
Selvityksen perusteella tarkastusvirasto esittää, että työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö, siltä osin kuin suositus kuuluu ministeriön toimialaan
kehittävät materiaalitehokkuuden sellaista kansallista ohjausta, joka mahdollistaisi positiivisten kilpailukykyvaikutusten syntymisen yrityksissä. Tämä edellyttää jätelainsäädännön sekä ympäristölupakäytäntöjen kehittämistä.
kehittämisohjelmia valmisteltaessa ja toimeenpantaessa vastuuttavat ja yksilöivät toimenpiteiden toteuttajatahot, asettavat ohjelmien toimenpiteille seurattavat tuloksellisuustavoitteet ja arvioivat ohjelmien valtiontaloudelliset kustannukset ja hyödyt etukäteen riittävän yksityiskohtaisesti.
kehittävät FISS-toimintamallia siten, että yrityksiä saataisiin nykyistä enemmän motivoitua lähtemään mukaan kehittämistoimiin sekä pysymään mukana kehittämistoiminnassa.
parantavat FISS-toimintamallissa käytössä olevan tietokannan toimivuutta, käytettävyyttä ja avoimuutta.
