Hallinto on luonut edellytyksiä työperäiselle maahanmuutolle toteuttamalla kohdennettuja ohjelmia ja hankkeita, kehittämällä säädöksiä sekä lupa- ja valvontajärjestelmiä. Tavoite työperäisen maahanmuuton edistämisestä ei ole kuitenkaan konkretisoitunut hallinnonrajat ylittäväksi pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Tarkastuksen pääkysymyksenä oli, miten tuloksellisesti hallinto on luonut edellytyksiä työperäiselle maahanmuutolle.
Työperäisen maahanmuuton edistäminen on ollut yksi hallitusohjelmissa esiin tuotu keino lisätä työvoimaa ja siten vastata työvoiman tarjonnan vähenemiseen. Aitoon työvoimatarpeeseen perustuvaa työperäistä maahanmuuttoa pidetään nykyisellään yhtenä keinona vähentää kestävyysvajetta. Työvoiman tarjonnan on ennakoitu vähenevän merkittävästi jo lähivuosina työikäisen väestön määrän supistuessa.
Tarkastuksen kohteena olivat työperäisen maahanmuuton edistämisen tietoperusta, tavoitteet sekä toteutetut toimenpiteet ja niiden seuranta. Tarkastuksen pääkysymyksenä oli, miten tuloksellisesti hallinto on luonut edellytyksiä työperäiselle maahanmuutolle.
Maahanmuuttopolitiikan yleisvastuu sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta vastaaminen kuuluu sisäasiainministeriölle. Työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu työvoiman maahanmuuton määrien ja rakenteen seuranta sekä seurannan välineiden kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on myös keskeinen rooli maahanmuuttajien työllistämisen edistämisessä sekä työperusteisen maahanmuuttopolitiikan toimeenpanossa. Kotouttamisasiat on siirretty sisäasiainministeriön hallinnonalalta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle vuoden 2012 alusta.
Maahanmuutto, työperäinen maahanmuutto ja tilapäisen ulkomaisen työvoiman käyttö eivät ole käsitteellisesti yksiselitteisesti erotettavissa toisistaan. Työperäistä maahanmuuttoa ei ole tilastoissa, tutkimuksissa eikä valtion talousarviossa eriytetty muusta maahanmuutosta. Näistä syistä tarkastusta ei ollut mahdollista rajata kaikilta osin vain työperäiseen maahanmuuttoon, vaan tarkastuksessa käsiteltiin maahanmuuton kehitystä ja varojen käyttöä myös kokonaisuutena. Tarkastuksessa työperäinen (työperusteinen) maahanmuutto määriteltiin siten, että se kattaa työvoiman maahanmuuton sekä EU:n sisältä että ulkopuolelta ja kasvattaa Suomen työmarkkinoiden työvoiman tarjontaa pysyväluonteisesti. Tilapäistä ulkomaista työvoimaa käsiteltiin tarkastuksessa ulkomaisen työvoiman käytön valvonnan yhteydessä ja työperäisen maahanmuuton edistämisen tietoperustan arvioinnissa.
Tarkastuksessa todettiin, että hallinto on luonut edellytyksiä työperäiselle maahanmuutolle toteuttamalla kohdennettuja ohjelmia ja hankkeita, kehittämällä säädöksiä sekä lupa- ja valvontajärjestelmiä. Lisäksi maahan jo muuttaneiden työmarkkinavalmiuksia ja työllistymistä on pyritty edistämään kotouttamistoimenpiteillä. Tavoite työperäisen maahanmuuton edistämisestä ei ole kuitenkaan konkretisoitunut hallinnonrajat ylittäväksi pitkäjänteiseksi toiminnaksi.
Liitetiedostot
