Työperusteinen maahanmuutto – Maahanmuuttohallinnon tehokkuus, asiakaslähtöisyys sekä ulkomaisen työvoiman rekrytointi sosiaali- ja terveysalalle

Tarkastuksessa selvitettiin viranomaistoimia ja hallinnollisia prosesseja, jotka liittyvät työperusteiseen maahanmuuttoon. Erityisesti selvitettiin, ovatko prosessit tehokkaita ja asiakaslähtöisiä ja onko viranomaisten välinen yhteistyö toimivaa.

Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat ainoastaan maahanmuuton kautta. Vuodesta 2003 lähtien hallitusohjelmiin on kirjattu, että työperusteisen maahanmuuton edistäminen on keino kohentaa väestöllistä huoltosuhdetta, vahvistaa taloutta sekä helpottaa työvoimapulasta kärsivien alojen tilannetta.

Työperusteisen maahanmuuton hallinnon siirtyminen työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle on näkynyt työlupaprosessien määrätietoisena kehittämistyönä. Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien luvat käsitellään tavoitellussa kahdessa viikossa. Työ- ja elinkeinoministeriö pyrkii jouduttamaan erityisasiantuntijoiden lupaprosessia entisestään pikakaista -palvelulupauksen ja siihen kuuluvan kansallisen ns. D-viisumin avulla, joka tuli voimaan kesäkuussa 2022. Tarkastuksen perusteella D-viisumin täysimääräinen käyttöönotto edellyttää kuitenkin hallinnolta lisätoimia ja kustannusten ja hyötyjen suhteen arviointia. Suomen ulkomaan edustustojen mukaan vain murto-osa erityisasiantuntijoista haki D-viisumia sen voimassaolon ensimmäisten kuukausien aikana eikä osuuden arvioida juuri nousevan.

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula on suuri, mutta toimenpiteet työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi ovat olleet vähäiset. Sote-alan osaamis- ja työvoimatarpeen ennakoinnille tulisi luoda pysyvät käytännöt, tietopohjat ja organisointi. Lisäksi valtion, kuntien ja elinkeinoelämän tulisi yhteistyössä panostaa maahanmuuttajien kielitaidon ja ammatillisen osaamisen parantamiseen.