Työnhakijoiden kaavamainen palveluprosessi johtaa tällä hetkellä omatoimisten työnhakijoiden ylipalveluun ja vaikeasti työllistyvien alipalveluun. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen niukat resurssit hankaloittavat vaikeasti työllistyvien työllistymisedellytysten parantamista. Työnhakijan palveluprosessia koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeistuksia pitää kehittää siten, että TE-palveluiden henkilöstöresurssit kohdentuvat nykyistä tehokkaammin asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan.
Vaikeasti työllistyvät muodostavat noin 40 prosenttia kaikista työttömistä tai työllistymistä edistävissä palveluissa olevista henkilöistä. Tämän takia vaikeasti työllistyville suunnattujen työvoimapalveluiden toimivuus on tärkeää, kun valtiontaloutta halutaan vahvistaa työllisyyttä edistämällä ja sosiaaliturvamenoja vähentämällä.
Tarkastuksessa arvioitiin, parantavatko pohjoismainen työvoimapalvelumalli, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja tulosperusteiset rahoitussopimukset (SIB-malli) vaikeasti työllistyvien työllistymisen edellytyksiä.
Pohjoismainen malli ei ole saavuttanut tavoitteitaan
Toukokuun alussa 2022 käyttöönotetun pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tavoitteena on tukea yksilöllistä työnhakua aiempaa varhaisemmin ja tiiviimmin. Mallin tarkoituksena on lisätä omatoimista työnhakua asettamalla työnhakijalle määrällinen työnhakuvelvoite, jossa työnhakija hakee lähtökohtaisesti vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa.
Tarkastuksessa havaittiin, että pohjoismainen työvoimapalvelumalli kohtelee työnhakijoita kaavamaisesti ja epäyksilöllisesti. Kaavamainen palveluprosessi johtaa tällä hetkellä omatoimisten työnhakijoiden ylipalveluun ja vaikeasti työllistyvien alipalveluun, sillä vaikeasti työllistyvien tarvitsemaan tiiviiseen tukeen ei jää riittävästi resursseja. Tarkastusvirasto suosittelee, että TE-palveluiden henkilöstöresurssit kohdennettaisiin nykyistä tehokkaammin asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan.
Pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin kuuluvaa määrällistä työnhakuvelvollisuutta ei aseteta työnhakijoille yhdenmukaisesti, koska TE-asiantuntijat kokevat ohjeistukset monitulkintaisiksi. Tarkastusviraston suosituksen mukaan määrällistä työnhakuvelvollisuutta tulisi yksinkertaistaa, jotta velvoitteen asettaminen olisi riittävän yksiselitteistä. Työnhakuvelvollisuuden täyttäminen on haastavaa monille vaikeasti työllistyville, joilla työllistymisen esteet liittyvät usein alentuneeseen työkykyyn.
Ministeriöiden pitää varmistaa, että työnhakija saa tarvitsemansa palvelut
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä monialaisella yhteistyöllä. TYP-mallissa työvoimapalveluviranomainen, hyvinvointialue ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.
TYP-toiminta edistää pitkäaikaistyöttömien ohjautumista palvelutarpeen mukaisten palveluiden pariin. TYP-asiakkuudet ovat kuitenkin keskimäärin huomattavan pitkiä, ja osa asiakkaista on tosiasiallisesti työkyvyttömiä. TYP-asiakkailla on paljon tarvetta terveyspalveluille, joiden pitkät jonot viivästyttävät asiakasprosesseja. Tarkastusvirasto suosittelee, että työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tulisi yhteistyössä huolehtia siitä, että vaikeasti työllistyvät ohjataan tarvitsemiinsa sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työvoimapalveluihin.
Vaikka SIB-hanke ei aina työllistäisi, sillä voi olla myönteisiä vaikutuksia toimintakykyyn
Tulosperusteiset rahoitussopimukset eli SIB-malli (SIB, Social Impact Bond) on perinteisistä malleista poikkeava tapa parantaa työllisyyttä. SIB-mallissa julkinen sektori tilaa yksityiseltä sektorilta vaikutuksia ja maksaa yksityiselle sektorille vain todennettujen tulosten perusteella. Mallissa sijoittajat rahoittavat palvelut ja hankehallinnoija valitsee palveluntuottajat.
SIB-hankkeet ovat aikaa vieviä ja työläitä prosesseja, mutta niillä on edellytykset edistää vaikeasti työllistyvien työllistymistä. Vaikka SIB-hanke ei johtaisi aina työllistymiseen, sillä voi olla myönteisiä vaikutuksia vaikeasti työllistyvän työ- ja toimintakykyyn. Jatkossa työllistymistavoitteisiin perustuvien tulosmittareiden ohella tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida myös hankkeiden myönteiset vaikutukset vaikeasti työllistyvien työ- ja toimintakykyyn.
Lisätietoja
