Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta

Työttömyyskassojen käyttämien maksatusjärjestelmien määrittely johti systemaattiseen virheeseen, ja sosiaali- ja terveysministeriön roolia prosessissa tulee vahvistaa. Laillisuustarkastuksen tavoitteena on tarkastaa, onko valtion taloudenhoidossa toimittu säännösten mukaisesti.

Tarkastusviraston kannanotot

Tarkastuksen ensimmäisenä tavoitteena oli antaa kohtuulliseen varmuuteen perustuva kannanotto siitä, onko valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta maksettu työttömyyskassalle säädösten mukaisesti.

Tarkastuksen perusteella todetaan, että valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta on maksettu työttömyyskassoille säädösten mukaisesti, lukuun ottamatta lomautusajalta työttömyysturvalain 6 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella maksettuja ansiopäivärahoja, jotka eivät työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 2 luvun 4 §:n 2 momentin perusteella kuulu valtion rahoitusosuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon mukaan lomautusajan ansiopäivärahoja ei sisällytetä valtion rahoitusosuuteen, joka tullaan vahvistamaan syksyllä 2016.

Työttömyysturvalain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan ansiopäivärahan saajalle, joka ei ole ollut työssä yhteensä vähintään kolmea vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista, ansiopäiväraha maksetaan päivärahakauden enimmäisajan 100 viimeiseltä päivältä sen suuruisena kuin se maksettaisiin peruspäivärahana. Työttömyyskassojen käyttämien maksatusjärjestelmien ohjaustietoihin oli virheellisesti määritelty, että lomautusajalta maksettavan työttömyysturvalain 6 luvun 3 §:n 1 momentin suuruinen päiväraha kirjataan valtion osuudeksi.

Tarkastuksen perusteella suositellaan, että kaikissa työttömyyskassoissa käydään läpi työttömyysturvalain 6 luvun 3 §:n 1 momentin soveltaminen maksatusjärjestelmässä ja korjataan vuoden 2015 osalta rahoitusosuudet sekä maksatustilastoihin että lopullisiin rahoitusosuuksiin.

Tarkastuskertomusluonnoksesta saatujen lausuntojen mukaan rahoitusosuudet on korjattu sekä maksatustilastoihin että lopullisiin rahoitusosuuksiin.

Lisäksi tarkastuksen perusteella suositellaan, että sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kiinnittää huomiota työttömyyskassojen maksamien etuuksien toteutumatilastoiden analyysissa erityisesti siihen, ettei sellaisiin eriin, joihin ei lainsäädännön tai valtion talousarvion mukaan ole myönnettävissä valtionosuutta, sisälly todellisuudessa valtionosuutta. Viranomaisen on hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. Tämä yleinen huolehtimisvelvollisuus merkitsee sitä, että viranomaisen on hankittava selvitys ratkaisun kannalta merkityksellisistä tosiseikoista, ellei selvitysvastuun jakautumista koskevista perusteista johdu, että vastuu kuuluu muulle taholle.

Tarkastuksen toisena tavoitteena oli antaa rajattuun varmuuteen perustuva kannanotto siitä, onko ansiopäiväraha maksettu lopulliselle etuudensaajalle säädösten mukaisesti. Tarkastuksen perusteella todetaan, että ansiopäiväraha on maksettu lopulliselle etuudensaajalle säädösten mukaisesti.

Tarkastuksen kolmantena tavoitteena oli antaa rajattuun varmuuteen perustuva kannanotto siitä, onko rahoitusprosessin sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Tarkastuksen tavoitteena oli tältä osin antaa yleiskannanotto siitä, onko valtion rahoitusosuuden hallinnoinnissa toimittu olennaisilta osin säädösten ja ohjeiden mukaisesti.

Tarkastuksen perusteella todetaan, että rahoitusprosessin sisäinen valvonta on järjestetty pääosin riittävällä tavalla, mutta sosiaali- ja terveysministeriön roolia prosessissa tulee vahvistaa.

Käytännössä valtion rahoitusosuuden määrä perustuu siihen tietoon, jonka työttömyyskassojen maksatusjärjestelmät tuottavat kuukausitasolla. Maksatusjärjestelmiä toimittaa kaksi eri järjestelmätoimittajaa. Maksatusjärjestelmät ovat pitkälle automatisoituja etuuspäätösten massapäätösluonteen vuoksi.

Järjestelmätoimittajien ja työttömyyskassojen välisissä sopimuksissa on määritelty, että vastuu järjestelmän toiminnasta on järjestelmätoimittajalla. Vastuu etuuspäätösten ja järjestelmän tuottaman tiedon oikeellisuudesta yksittäistapauksessa on kuitenkin työttömyyskassalla.

Finanssivalvonta ei lähtökohtaisesti tarkasta etuuspäätöksien oikeellisuutta eikä maksatusjärjestelmien toimivuutta. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole ulkoista valvontavelvollisuutta työttömyyskassoihin nähden, koska lainsäädännössä valvonta määritellään Finanssivalvonnan tehtäväksi.

Ministeriö hyväksyy vuosittain Finanssivalvonnan esityksestä valtion lopullisen rahoitusosuuden ansiosidonnaisesta päivärahasta ja se luottaa päätöksenteossaan kassojen maksatusjärjestelmien tuottamiin tietoihin, joita ei tarkasteta systemaattisesti. Tämä muodostaa rahoitusosuuden oikeellisuuden ja täydellisyyden näkökulmasta olennaisen riskin. Tarkastuksen perusteella suositellaan, että ministeriö varmistaa jatkossa säännöllisin väliajoin työttömyyskassojen maksatusjärjestelmien riittävän valvonnan ja tarkastuksen erityisesti lainsäädännön muutostilanteissa.

Tarkastuksen perusteella tuodaan esiin rahoitusprosessiin ja lainsäädäntöön sisältyvä tarkastus- ja ohjausvaje. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole todellista ohjausvaltaa eikä vaikutusmahdollisuutta asianmukaisen valvonnan järjestämisessä ansiopäivärahaprosessissa.

Valvonta on lainsäädännössä määrätty valtioneuvoston ulkopuolisen tahon velvollisuudeksi, eikä sosiaali- ja terveysministeriö voi hallintopäätöksen nojalla antaa Finanssivalvonnalle tehtäviä tai ohjata sen toimintaa.

Tarkastusviraston suositukset

  1. Tarkastuksen perusteella suositellaan, että selvitettäisiin vaihtoehdot sosiaali- ja terveysministeriön ohjausvallan vahvistamiseksi käytännössä.

  2. Kaikissa työttömyyskassoissa tulee käydä läpi työttömyysturvalain 6 luvun 3 §:n 1 momentin soveltaminen maksatusjärjestelmässä ja korjata vuoden 2015 osalta rahoitusosuudet työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 2 luvun 4 §:n 2 momentin mukaisiksi sekä maksatustilastoihin että lopullisiin rahoitusosuuksiin.

  3. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee varmistua siitä, ettei valtion osuutta makseta jatkossa sellaisiin menoihin, joihin ei ole määrätty valtion osuutta lainsäädännössä tai valtion talousarviossa.

  4. Erityisesti lainsäädännön muutostilanteessa tulee varmistaa rahoitusosuuksien oikeellisuus ja järjestelmätoimittajien ja työttömyyskassojen lainsäädännön soveltaminen ja tulkinta.

  5. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee varmistaa jatkossa säännöllisin väliajoin työttömyyskassojen maksatusjärjestelmien riittävä valvonta.

  6. Epäselvissä rahoitusosuuksien täsmäytystilanteissa Työttömyysvakuutusrahaston tulee informoida ministeriötä mahdollisimman pian, jotta rahoitusosuuksien korjaaminen voidaan tehdä tehokkaasti. Tehdyistä korjauksista tulee tehdä ministeriössä erillinen päätös.

  7. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi täsmäyttää yhteistyössä Työttömyysvakuutusrahaston kanssa rahoitusosuudet ennen lopullisen vuosittaisen rahoitusosuuden vahvistamista.

  8. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi toimittaa Työttömyysvakuutusrahastolle säännöllisesti ajantasaista tietoa rahoitusosuuksista ja tilastoista.

 

 

Kategoriat

URN-tunniste

URN:ISBN:978-952-499-346-3