Valtio maksoi vuonna 2020 korkomenoja valtion velasta noin 900 miljoonaa euroa. On kriittistä kehittää ja arvioida korkoriskistrategiaa edelleen. Jotta kriisinkestävyyttä saadaan parannettua, on vahvistettava riskienhallintaa sekä panostettava ICT- ja henkilöresursseihin.
VTV on tarkastanut valtion velanhallintaa. Velanhallinnalla tarkoitetaan valtion budjettitalouden lainanottoa ja valtion kassanhallintaa sekä niihin liittyvien riskien hallintaa. Tarkastuksessa arvioitiin valtion velanhallinnan järjestelyjä, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden edellytyksiä.
Velanhallinta on valtion toiminnan rahoittamisen kannalta kriittinen toiminto. Valtion lainanoton avulla maksetaan takaisin erääntyvää valtionvelkaa ja katetaan valtion budjetin mahdollinen alijäämä. Valtion velka vuoden 2020 lopussa oli 124,8 miljardia euroa. Velan määrä kasvoi koronakriisin aiheuttamien kustannusten ja talouden elvytystoimien vuoksi vuonna 2020 poikkeuksellisen paljon: 19,0 miljardia euroa.
Valtion velanhallinnan strategia on osoittautunut pääosin toimivaksi myös haastavissa taloudellisissa olosuhteissa. Koronakriisinkin aikana velanhallinnan tärkeimmässä tavoitteessa eli maksuvalmiuden turvaamisessa onnistuttiin. Valtiokonttori turvautui osin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin, kun se teki kahdenvälisiä viitelainojen lisäemissioita (private placement). Lainaa siis hankittiin lisää neuvottelemalla kahdenvälisesti useiden päämarkkinatakaajapankkien kanssa. Lisävelkaa hankittiin tällä tavalla yhteensä 7,35 miljardia euroa. Vaikka toiminta oli onnistunutta, tulisi private placement -lisäemissioihin jatkossa tukeutua vain poikkeustilanteissa.
Viime vuosina velanhallinnan käytännöissä tapahtuneet muutokset eivät ole kaikilta osin välittyneet talousarvioon, ja toiminnan kustannukset ovat jääneet osin hankalasti tulkittaviksi. Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin tulee kehittää budjetointia entistä läpinäkyvämpään suuntaan. Valtionhallinnon rakenteet eivät myöskään tue parhaalla tavalla velanhallinnan kaltaisten, organisaatiorajat ylittävien kokonaisprosessien riskienhallintaa. Riskienhallinnan kannalta on olennaista, että sisäisen tarkastuksen raportit toimitetaan toimintaa ohjaavalle ja valvovalle taholle yksi yli yhden -periaatteen mukaisesti.
Lisätietoja
