Raportissa tarkastellaan julkisen talouden kokonaisuuden ohjausta, finanssipolitiikan mitoitusta vaalikaudella, valtiontalouden kehysten noudattamista sekä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista kuluneen vaalikauden alkupuoliskolla sekä ennakollisesti koko vaalikauden ajalta.
Pääasiallinen sisältö
Tämä erilliskertomus eduskunnalle sisältää Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan valvonnan vaalikauden 2015–2018 puoliväliraportin. Raportissa tarkastellaan julkisen talouden kokonaisuuden ohjausta, finanssipolitiikan mitoitusta vaalikaudella, valtiontalouden kehysten noudattamista sekä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista kuluneen vaalikauden alkupuoliskolla sekä ennakollisesti koko vaalikauden ajalta.
Julkisen talouden kokonaisuuden ohjaus on kuluvalla vaalikaudella tiivistynyt. Taustalla on asetus julkisen talouden suunnitelmasta, joka edellyttää aiempaa kokonaisvaltaisempaa ja pitkäjänteisempää julkisen talouden ohjausta. Tämä näkyy myös pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa.
Tarkastusvirasto pitää hyvänä, että talouspolitiikan pitkän aikavälin vaikutukset ja rakenteellisten tekijöiden Suomen kansantaloudelle aiheuttamat haasteet huomioidaan osana finanssipolitiikan suunnittelua. Julkisen talouden vahvistaminen 10 miljardilla eurolla ulottuu yli kuluvan vaalikauden. Tämä edellyttää sitoutumista pitkäjänteiseen talouspolitiikkaan.
Hallituksen säästötavoitteet ovat pitäneet valtiontalouden menokehyksen tiukkana. Kehysten tiukkuus on osaltaan johtanut talouskasvun tukemiseen kehysten ulkopuolisten välineiden, kuten verotukien, finanssisijoitusten ja takauskannan kasvattamisen kautta. Tarkastusvirasto muistuttaa, että julkisen sektorin vastuita ja niihin liittyviä riskejä tulisi seurata kokonaisuutena ja suhteessa muuhun talouteen.
Ennusteiden valossa syksyyn 2016 mennessä päätetyt toimenpiteet eivät riitä hallituksen asettamien sektorikohtaisten rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseen. Erityisesti valtiontaloudelle asetetusta rahoitusasematavoitteesta ollaan jäämässä. Toteutuessaan asetetut tavoitteet turvaisivat julkisen talouden tasapainottamisen sekä edesauttaisivat velkasuhteen kasvun taittamista. Jotta hallitus saavuttaisi asettamansa tavoitteet, sen tulisi jatkaa toimia julkisyhteisöjen ja erityisesti valtiontalouden rahoitusaseman kohentamiseksi.
Hallitusohjelmassa on esitetty veropolitiikan yleiset linjaukset ja keskeiset tavoitteet. Tarkastusvirasto suosittaa, että vaalikauden jälkipuoliskolla arvioitaisiin veropolitiikan tulevaisuutta ja tulevaisuuden verojärjestelmää kokonaisuutena.
Valtiontalouden kehykset ja niiden sisältämä menosääntö ovat keskeisin kansallinen finanssipolitiikan ohjausväline. Tarkastusviraston havaintojen mukaan valtiontalouden kehyksiä on noudatettu vuonna 2015. Keskeisenä ohjausvälineenä valtiontalouden kehysten tulisi olla yhdenmukaiset valtiontaloudelle asetettujen tavoitteiden kanssa.
Suomi noudatti vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2015. Tarkastusviraston tekemän ennakkoarvion mukaan Suomi noudattaa ennalta ehkäisevän osion sääntöjä myös vuonna 2016, mutta samalla on kuitenkin olemassa riski korjaavan osion velkasäännön rikkomisesta. Tarkastusviraston arvion mukaan vuodelle 2017 on muodostumassa riski merkittävän poikkeaman muodostumisesta ennalta ehkäisevän osion vaatimuksiin.
Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion toimivuuteen. Ennalta ehkäisevään osioon on luotu joustavuutta, joka mahdollistaa talouden kansallisten erityispiirteiden huomioimisen vaaditun sopeutuksen määrittämisessä. Suomen kohdalla sääntöjen joustavuus ja sääntöjen vaatimuksista sallittava poikkeaminen on johtamassa tilanteeseen, jossa ennalta ehkäisevän osion noudattaminen ei ole taannut riittävää turvamarginaalia korjaavan osion kriteereihin, sillä Suomen julkisyhteisöjen velkasuhde on kasvanut yli sallitun 60 prosentin.
Lisätietoja
