Vuosikertomuksessa esitetään johtopäätökset tarkastusten tuloksista ja yhteenvetotiedot eduskunnan kannalta tärkeimmistä havainnoista. Lisäksi arvioidaan, mihin toimiin tarkastusvaliokunnan mietintöihin perustuvat eduskunnan kannanotot ovat johtaneet. Kertomuksessa esitetään myös katsaus tarkastusviraston toimintaan ja sen vaikuttavuuteen varainhoitovuonna 2016.
Pääasiallinen sisältö
Valtiontalouden tarkastusvirasto kohdentaa tarkastus- ja valvontatyönsä valtiontalouden olennaisiin riskeihin. Tavoitteena on edistää tuloksellista ja korkealaatuista taloudenhoitoa. Vuosikertomuksessa esitetään eduskunnan kannalta olennaiset johtopäätökset vuosittain tarkastettavista kokonaisuuksista sekä teemoista ja arvioidaan tarkastusviraston toimintaa. Tänä vuonna tarkastustoimintaa on kohdennettu muun ohella rakenneuudistusten tietoperustaan, sote- ja maakuntauudistukseen, valtionhallinnon digitaalisten palvelujen toimintavarmuuteen ja tietoturvaan sekä investointien edistämiseen.
Tarkastusvirasto seuraa vakiintuneen käytännön mukaisesti eduskunnalle antamiensa kertomusten aiheuttamia toimenpiteitä ja eduskunnan näiden perusteella antamien raportointivelvoitteiden toteutumista. Tarkastusvirasto varmistaa tilintarkastuksella muun ohella, että talousarviota noudatetaan ja että toimintakertomuksissa on esitetty toiminnallisesta tehokkuudesta oikeat ja riittävät tiedot. Taloudellisuudesta ja tuottavuudesta raportoidaan melko hyvin, mutta puutteet tavoitteiden asettamisessa vaikeuttavat tulosohjauksen toimivuutta. Talousarvion noudattamiseen tulee kiinnittää huomiota.
Elinkeinotoiminnan edistämistä vuosikertomuksessa käsitellään muun muassa siitä näkökulmasta, miten hyviä käytäntöjä on sovellettu valtion hankintatoiminnassa. Julkisilla hankinnoilla on suuri potentiaali edistää innovatiivisuutta, mutta toistaiseksi innovatiivisia julkisia hankintoja on tehty vähän ja lähinnä kunnissa. Kansalliset innovaatiostrategiat olisi jalkautettava nykyistä paremmin kaikkiin julkishallinnon hankintayksiköihin.
Sote- ja maakuntauudistusta käsitellään valtiontalouden näkökulmasta. Huomioita kiinnitetään olennaisiin toimeenpanon riskeihin ja siihen, että säästötavoitteen toteutuminen edellyttää osa-ja välitavoitteita, joiden toteutumista seurataan systemaattisesti.
Digitaalisten julkisten palveluiden osalta kiinnitetään huomiota siihen, että palvelujen tuottamisessa eri osapuolten keskinäiset riippuvuudet ovat kasvaneet, mikä vaarantaa kustannusten ja riskienhallinnan läpinäkyvyyttä ja vaikeuttaa käytettävyyden ja häiriötilanteiden hallintaa.
Lisätietoja
Liitetiedostot
