Kun julkisen talouden haasteet ovat mittavat, valtionhallinnon kustannustehokkuus ja julkisten varojen käytön läpinäkyvyys korostuvat. Tarkastustoiminnallaan tarkastusvirasto varmistaa osaltaan, että julkisia varoja käytetään lainmukaisesti eduskunnan päättämällä tavalla ja että valtionhallinnon tilivelvollisuus toteutuu. Tarkastusviraston valvontatehtävät edistävät julkisen toiminnan ja päätöksenteon avoimuutta.
Pääjohtajan puheenvuoro: Poikkeukselliset kriisit korostavat kestävän taloudenhoidon merkitystä
Kuluva vuosi 2023 on Suomen julkisen hallinnon kannalta merkityksellinen. Kevään eduskuntavaalien jälkeen syntyi neuvotteluissa jälleen Suomen tärkein poliittinen asiakirja: hallitusohjelma, joka sisältää uuden hallituksen tavoitteet ja politiikkalinjaukset.
Alkavaan hallituskauteen on lähdetty haastavassa tilanteessa, ja julkisen talouden saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää määrätietoisia ja laaja-alaisia toimenpiteitä. Jo pitkään on ollut tiedossa, että talous- ja hallintopolitiikan toimintaympäristöön vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen. Näiden lisäksi julkista taloutta ovat koetelleet poikkeukselliset kriisit – koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa –, joiden seurauksena valtion menoja on lisätty tuntuvasti. Talouden näkymiin ovat kuluvana vuonna vaikuttaneet myös energiakriisi, inflaatio ja korkotason nousu.
Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi ensimmäistä kertaa alkaneen vaalikauden hallitusohjelmavalmistelun tueksi evästyksiä talous- ja hallintopolitiikan keskeistä aiheista. Evästykset sisältävät keinoja saavuttaa julkisen talouden ja valtiontalouden tasapaino, ja ne tukevat valtion taloudenhoidon kestävyyttä tulevina vuosina. Ne pohjautuvat VTV:n tarkastustoiminnan ja finanssipolitiikan valvonnan keskeisimpiin, vaalikaudella 2019–2023 julkaistuihin havaintoihin ja johtopäätöksiin.
Tarkastusvirasto toimii vaikuttavasti ja tehokkaasti myös tulevaisuudessa
Kuluva vuosi on merkityksellinen myös tarkastusviraston kannalta. Toimimme nyt uudessa linjaorganisaatiossa ja uudella johtamisjärjestelmällä tarkastus-, valvonta- ja yhteiset palvelut -yksiköissä. Uudistuksella pyrittiin selkeyttämään vastuita ja tukemaan paremmin viraston ydintehtävien – tarkastuksen ja valvonnan – toteuttamista.
Suomen julkisen talouden mittavat haasteet korostavat hyvin toimivan ja kustannustehokkaan valtionhallinnon sekä julkisten varojen kestävän ja läpinäkyvän käytön merkitystä. Valtionhallinnon tilivelvollisuuden toteutuminen on tärkeää, jotta varmistutaan siitä, että julkisia varoja käytetään lainmukaisesti eduskunnan päättämällä tavalla. Tarkastusvirasto pyrkii tarkastustoiminnallaan edistämään näiden tavoitteiden toteutumista.
Tarkastusvirasto pyrkii edistämään julkisen toiminnan ja päätöksenteon avoimuutta myös valvontatehtäviensä kautta. Valvomme vaali- ja puoluerahoitusta lainsäädännön meille antamien toimivaltuuksien puitteissa ja valmistelemme avoimuusrekisterin käyttöönottoa vuonna 2024.
Vuoden 2023 aikana uudistetaan tarkastusviraston strategia kaudelle 2024─2030. Siinä huomioidaan tulevaisuuden muutostekijöiden ennakoidut vaikutukset tarkastusvirastoon. Uusi strategia keskittyy siihen, miten tarkastusvirasto kykenee hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä vaikuttavasti ja tehokkaasti, huomioiden tulevaisuuden muutostekijöiden ennakoidut vaikutukset niin tarkastusvirastoon kuin valtionhallintoon. Strategian valmistelussa on hyödynnetty virastolaisten vahvaa osaamista ja näkemystä viraston toiminnasta ja tehtäväkentästä.
Vuosikertomus kokoaa tarkastus- ja valvontatoiminnan keskeiset johtopäätökset
Tässä vuosikertomuksessa esittelemme totuttuun tapaan tarkastus- ja valvontatoimintamme tärkeimpiä havaintoja sekä keskeisiä johtopäätöksiä valtion taloudenhoidon ja hallinnon tilasta vuosikertomusjaksolta syyskuusta 2022 syyskuuhun 2023. Lisäksi kertomuksessa esitellään viraston toimintaa ja vaikuttavuutta.
Luvussa 1 kootaan havainnot riskien ja jatkuvuudenhallintaa käsittelevistä tarkastuksista. Aktiivista riskien- ja jatkuvuudenhallintaa tarvitaan sekä valtionhallinnossa että valtion määräysvallassa olevissa yhtiöissä. Siten voidaan turvata yhteiskunnan toimivuus kaikissa tilanteissa ja samalla kiinnittää huomiota valtiontalouden riskeihin ja vastuisiin. Parhaillaan valmistelussa on periaatepäätökset valtioneuvoston riskienhallintapolitiikasta ja valtion omistajapolitiikasta. Pidämme tärkeänä, että uudessa valtion omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä korostetaan sitä, että valtion strategisia intressejä ei tule vaarantaa valtio-omistajan tai yhtiön omilla päätöksillä.
Luvussa 2 esitellään yhteenveto valtion kirjanpitoyksiköiden tilintarkastuskertomuksista. Vuoden 2022 kirjanpitoyksiköiden tilintarkastuksissa annoimme edellisvuotta enemmän huomautuksia sisäisen valvonnan puutteista sekä tilinpäätöslaskelmissa tai toiminnallisen tehokkuuden tiedoissa olevista virheistä. Valtion talousarvion yhtenäisyys on parantunut, mikä edistää talousarviosta päättämistä, ryhdittää sen noudattamista valtionhallinnossa sekä tehostaa valtion taloudenhoitoa ja taloushallintoa.
Luku 3 keskittyy etuus- ja palvelujärjestelmiin kohdistuneisiin tarkastuksiin. Sosiaaliturvaetuuksien ja niihin liittyvien palvelujen yhteensovittaminen on ollut yksi sosiaaliturvauudistuksen valmistelun keskeinen tavoite, työn kannustavuuden lisäämisen ohella. Jo usean vaalikauden ajan on julkisia palvelujärjestelmiä ja erilaisia lupaprosesseja pyritty saamaan toimivammiksi muun muassa asiakastarpeiden huomioimisen ja digitalisaation avulla. Eri palvelujärjestelmiin kohdistuneet tarkastukset kertovat, että parannuksia on saatu aikaan, mutta tehtävää riittää edelleen. Järjestelmäkokonaisuuden hallintaa voidaan parantaa täsmentämällä palveluntarjoajien työnjakoa sekä selkiyttämällä ja yhtenäistämällä ohjauskäytäntöjä. Palveluiden kehittämisessä pitäisi edelleen kiinnittää enemmän huomiota asiakkaiden tarpeisiin ja alueellisiin erityispiirteisiin, sillä palvelujen digitalisointi palveluntuottajan lähtökohdista käsin ei ratkaise havaittuja epäkohtia.
Luku 4 käsittelee infrastruktuureja koskevien tarkastusten keskeisimpiä havaintoja. Infrastruktuurit, kuten ICT-järjestelmät, väylät ja rakennuskanta, ovat tärkeä osa valtion käyttöomaisuutta. Valtion talousarvioesityksissä ja julkisen talouden suunnitelmassa tulisi esittää uusinvestointien ja hankintakustannusten ohella kattavasti myös elinkaaren hallintaan sisältyvät infrastruktuurien ylläpito- ja korjausvelan kustannukset. Käyttöomaisuuden elinkaaren hallintaan tarvitaan myös yhteisiä tavoitteita, hankinta- ja hallintamenettelyjä sekä seurantakäytäntöjä.
Luvussa 5 käydään läpi johtopäätökset tarkastuksista, jotka koskevat päätöksenteon pohjana olevia talous- ja tilastotietoja. Keskipitkän aikavälin kehitysarviot ja julkisen talouden tilastot tarjoavat luotettavan pohjan taloudelliselle päätöksenteolle. Tarkastuksissa olemme kuitenkin toistuvasti kiinnittäneet huomiota hallituksen esitysten puutteisiin, joita esiintyy etenkin uudistuksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Pidämme myös tärkeänä, että kuntatalouden ja hyvinvointialueiden taloustiedoista tuotetaan keskitetysti tilastot, jotta yhtenäinen taloustieto olisi käytettävissä päätöksenteon tukena. Oikea-aikaiset ennakointiraportit ja tiedon keskitetty koordinointi lisäisivät ennakointitiedon hyödyntämistä päätöksenteossa ja ryhdittäisivät valtioneuvoston ennakointitoimintaa.
Lukuun 6 on kerätty tietoja tarkastusviraston toiminnasta ja vaikuttavuudesta. Tarkastustoimintamme hyödyt riippuvat siitä, miten kattavasti tarkastukset kohdentuvat valtionhallintoon ja miten hallinto toteuttaa tarkastuksissa antamiamme suosituksia. Seurantatietojemme perusteella hallinto on toteuttanut tarkastuksissa annettuja suosituksia varsin hyvin. Hallinto käyttää myös harkintaa siinä, milloin ja missä yhteydessä suositukset kannattaa toteuttaa huomioiden taloudelliset ja toiminnalliset lähtökohdat.
Sami Yläoutinen
pääjohtaja
Lisätietoja
Lataa julkaisu
