Vuosikertomuksessa esitetään johtopäätökset tarkastusten tuloksista ja yhteenvetotiedot eduskunnan kannalta tärkeimmistä havainnoista. Lisäksi arvioidaan, mihin toimiin tarkastusvaliokunnan mietintöihin perustuvat eduskunnan kannanotot ovat johtaneet. Kertomuksessa esitetään myös katsaus tarkastusviraston toimintaan ja sen vaikuttavuuteen varainhoitovuonna 2015.
Pääasiallinen sisältö
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastukset ja valvontatyö kohdennetaan valtion- ja kansantalouden riskianalyysissä tunnistettuihin julkisen talouden olennaisiin riskeihin. Strategisena tavoitteena on edistää tuloksellista ja korkealaatuista valtion taloudenhoitoa. Vuosikertomuksessa on esitetty eduskunnan kannalta olennaiset johtopäätökset.
Vuosikertomuksessa vuoden 2016 valtiopäiville tarkastusvirasto seuraa eduskunnalle antamiensa kertomusten aiheuttamia toimenpiteitä ja raportointivelvoitteiden toteutumista. Eduskunnan kannanotot vuosikertomuksen kehittämisestä ja lakien vaikutusarviointeja käsittelevän yksikön perustamisesta ovat johtaneet kannanoton mukaisiin toimenpiteisiin.
Hyvään hallintotapaan valtion taloudenhoidossa kuuluvat toiminnan laillisuus ja asianmukaisuus. Ylimmän virkamiesjohdon toiminnan tarkastuksen perusteella virkamiesjohto on olennaisilta osin noudattanut säädettyjä, määrättyjä ja sovittuja menettelytapoja. Ylimmän johdon viranhoitotavat myös tukevat hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista hallinnossa.
Vuosikertomuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, että hallinnon ohjauksessa on välttämätöntä sovittaa yhteen voimavarat ja tuloksia koskevat tavoitteet. Tarkastusvirasto varmistaa tilintarkastuksella muun muassa, että toimintakertomuksissa on esitetty toiminnallisesta tehokkuudesta oikeat ja riittävät tiedot. Tämän perusteella taloudellisuudesta ja tuottavuudesta raportoidaan melko hyvin, mutta puutteet tavoitteiden asettamisessa vaikeuttavat tulosohjauksen toimivuutta. Vastaavan haasteen on havaittu esiintyvän myös valtiotasolla valtion tilinpäätöskertomuksen tarkastuksessa.
Elinkeinotoiminnan edistämisen osalta vuosikertomuksessa on arvioitu sitä, miten vaikutusarviointeja on laadittu. Päätöksenteon perustaksi tarvitaan analyysia ja tietoa siitä, miten perusteet eri tukien tarpeelle ja ennakoidut vaikutukset toteutuvat.
Digitaalisten julkisten palveluiden kehittämistä on arvioitu asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta. Palvelukokonaisuuksien sijasta useat julkisen hallinnon sähköiset palvelut on kehitetty yksittäisen viranomaisen omista tarpeista ja sektorirajat ylittävien kokonaisuuksien rakentaminen on ollut vaikeaa.