Tarkastusvirasto katsoo, että yhteisöveromuutoksen taloudellisista vaikutuksista on annettu osin puutteellinen kuva. Tarkastuksessa selvitettiin, onko yhteisö- ja osinkoveromuutosten taloudellisista vaikutuksista annettu oikea ja riittävä kuva valmisteluvaiheessa ja hallituksen esityksen perusteluissa. Lisäksi selvitettiin, miten hyvän säädösvalmistelun periaatteet toteutuivat yhteisö- ja osinkoverouudistuksen valmistelussa.
Tiivistelmä
Tarkastuksessa selvitettiin pääministeri Jyrki Kataisen hallituskaudella tehtyjä muutoksia yhteisö- ja pääomaverotukseen. Tarkastuksessa selvitettiin, onko yhteisö- ja osinkoveromuutosten taloudellisista vaikutuksista annettu oikea ja riittävä kuva valmisteluvaiheessa ja hallituksen esityksen perusteluissa. Lisäksi selvitettiin, miten hyvän säädösvalmistelun periaatteet toteutuivat yhteisö- ja osinkoverouudistuksen valmistelussa.
Tarkastusvirasto katsoo, että yhteisöveromuutoksen taloudellisista vaikutuksista on annettu osin puutteellinen kuva. Yhteisöveropäätöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 185/2013) veromuutoksen ei oleteta sisältävän talouskasvua edistäviä dynaamisia vaikutuksia. Tämä oli kuitenkin verouudistuksen keskeisenä tavoitteena kehyspäätöksessä 2013. Tarkastusvirasto katsoo, että yhteisöveron alentamisella on tutkimuskirjallisuuden perusteella edellytykset toteuttaa veromuutoksen tavoitteet kasvun ja investointien lisäämiseksi. Dynaamisten vaikutusten poisjättäminen hallituksen esityksestä ilman päätöksen kommentointia ei vastaa päätöksenteon tietoperustan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Osinkoverouudistuksen päätösprosessi oli ennakoimaton, jonka lopputuloksena osinkotulon verotus ei juuri muuttunut. Valmistelun loppuvaiheeseen saakka oli monia vaihtoehtoja pöydällä. Osinkoveromuutoksen myötä verojärjestelmä ei yksinkertaistunut ja osinkoverotuksen huojennetun osuuden euromääräinen yläraja säilyi. Näin ollen se ohjaa edelleen yritysten osingonjakoa taloutta haittaavasti. Tutkimusten mukaan, että nykyisen järjestelmän osinkojen euromääräinen yläraja hidastaa yrityksen optimaalista pääomakannan kasvua.
Tarkastusviraston saaman käsityksen mukaan yhteisö- ja pääomaveromuutosten valmistelu ei ollut riittävää ennen kevään 2013 kehyspäätöstä. Valtiovarainministeriön vero-osasto ei saanut selkeää tehtävänantoa yhteisö- ja pääomaverotuksen muutoksen huolelliseksi valmistelemiseksi, eikä prosessi ollut ennakoitava. Toinen keskeinen havainto on, että virkamiehet olivat enemmän teknisen asiantuntijan roolissa kuin prosessia ja päätöksentekoa tukeva osa.
Hyvän säädösvalmistelun periaatteet eivät kaikin osin toteutuneet. Tämä johtui muun muassa puutteista ministeriön sisäisessä ohjauksessa ja yhteistyössä. Vero-osaston rooli näyttäytyi melko irrallisena valmisteluissa. Vero-osaston ja ministeriön johdon keskinäinen dialogi vaikutti ohuelta. Vero-osastolla on osaamista, mutta tässä prosessissa sen hyödyntäminen jäi vaillinnaiseksi.
Tarkastusvirasto katsoo, että hallituksen on tarpeen sitoutua hyvään säädösvalmisteluun. Tämä on verotuksen yhteydessä korostetun tärkeää, koska verotuksella on laajat taloudelliset vaikutukset ja verojärjestelmää on tarpeen katsoa kokonaisuutena. Poliittisen päätöksenteon tulee antaa tilaa huolelliselle valmistelulle ja ministeriön ohjausjärjestelmien tulee tukea laadukasta säädösvalmistelua. Tarkastusvirasto katsoo, että verotuksen kokonaistaloudellisten vaikutuksien arviointiin tulisi nykyistä enemmän kiinnittää huomiota veropolitiikan valmistelutyössä.
