Viranomaisyhteistyö turvallisuussektorilla on toimivaa ja rutinoitunutta. Yhteistyöhön kannustavat niukat resurssit, jotka voivat toisaalta myös olla yhteistyöstä vetäytymisen peruste. Selkeä tavoite, koordinointi sekä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri tukevat yhteistyön onnistumista. VTV suosittaa, että sisäministeriö kokeiluluontoisesti määrittelisi joillekin yhteistyöhankkeille tavoitteet, resurssit ja pyrkisi arvioimaan yhteistyön hyötyjä.
Tiivistelmä
Viranomaisyhteistyön onnistuminen edellyttää selkeästi määriteltyä tavoitetta. Selkeät säädökset helpottavat viranomaisyhteistyötä. Onnistumisen kannalta on tärkeää myös se, että yhteistyön koordinointi on oikealla taholla ja että yhteistyön kaikki osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Tiedonvaihto on myös viranomaisyhteistyön keskeinen tavoite. Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri ovat tiedonvaihdon edellytyksiä.
Jos viranomaisyhteistyön tavoitteita ei määritellä selkeästi, on hankalaa selvittää siihen käytettyjä resursseja ja arvioida yhteistyön hyötyjä ja lisäarvoa. Yhteistyön hyötyjä ei yleensä arvioida systemaattisesti, eikä yhteistyön vaatimia resursseja tarkastella läpinäkyvästi. Yhteistyön kustannusten ja hyötyjen arviointi tuottaisi kuitenkin tietoa, jolla yhteistyö olisi mahdollista perustella. Viranomaisyhteistyön tulisi viime kädessä parantaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tulosohjauksen mittarit eivät kuitenkaan ole riittäviä viranomaisyhteistyön tulosten arviointiin. Käytetyt mittarit kuvaavat usein toiminnallista tehokkuutta, eivät niinkään toiminnan hyötyjä ja vaikutuksia yhteiskuntaan.
Hallinnon toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja ongelmien ratkaisussa korostuu hallinnonalat ylittävä yhteistyö. Teknologinen kehitys tuo uusia mahdollisuuksia mutta myös haasteita.
Selvityksen perusteella valtionhallinnon rakenne ei vastaa yhteistyötä painottavan nykyajan tarpeita, mutta viranomaisten joustava ja käytännönläheinen toiminta edistää viranomaisyhteistyötä.
Verkostomainen, epämuodollinen ja kevyt yhteistyö on muodostunut käytännöksi turvallisuussektorilla ja laajemminkin valtionhallinnossa. Se tarjoaa joustavan ja kustannustehokkaan tavan vastata uusiin haasteisiin. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet tukevat verkostomaista yhteistyötä.
Selvityksen perusteella turvallisuussektorin yhteistyö on toimivaa ja rutinoitunutta. Osapuolet tuntevat toisensa, mikä edesauttaa yhteistyön onnistumista. Turvallisuussektorin toimijoiden niukat resurssit ovat osaltaan lisänneet yhteistyötä. Resurssiniukkuus voi äärimmäisessä tapauksessa johtaa kuitenkin osittaiseen vetäytymiseen yhteistyöstä.
Selvityksen kohteena oli viranomaisyhteistyö valtionhallinnossa. Selvitys keskittyi erityisesti turvallisuussektoriin sisäministeriön hallinnonalalla. Yhteistyön käsitteen sisältö vaihtelee huomattavasti riippuen tilanteesta, toimijoista ja kontekstista. Olemassa oleva lainsäädäntö määrittelee viranomaisyhteistyötä hyvin yleisellä tasolla tai rajoittuu koskemaan vain tietyn alan viranomaisia. Yhteistyön määrittelemisen epämääräisyys ei kuitenkaan aiheuta hankaluutta käytännön viranomaisyhteistyössä sisäministeriön hallinnonalalla.
Tarkastusviraston kehittämisehdotukset
Sisäministeriö voisi joissakin yhteistyöhankkeissa koeluontoisesti määritellä yhteistyön tavoitteet, mitata käytetyt resurssit ja arvioida saadut hyödyt. Saatuja systemaattisesti dokumentoituja tuloksia voisi hyödyntää yhteistyön seurannassa ja kehittämisessä yleisemminkin.
Valtioneuvoston kanslia voisi joissakin kansallisissa yhteistyöhankkeissa, johon liittyy useita hallinnonaloja, soveltaa EU-asioiden yhteensovittamisjärjestelmän tyyppistä menettelytapaa. Saatujen kokemusten perusteella hallinnonalat voisivat arvioida menettelytavan soveltuvuutta laajemminkin hallinnonalarajat ylittävien kansallisten asioiden käsittelyssä.
Lisätietoja
