VTV:n vastuullisuusraportti 2023

1 Johdon katsaus: Edistämme avoimesti ja kestävästi toimivaa yhteiskuntaa

Vastuullisuus voidaan määritellä organisaation vastuuna toimintojensa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, sidosryhmiin ja ympäristöön. Myös me Valtiontalouden tarkastusvirastossa tunnistamme ja kannamme vastuumme toimintaympäristöämme kohtaan.

Tämän vastuullisuusraportin taustalla on YK:n jäsenmaiden sopimus kestävän kehityksen tavoitteista, joiden avulla pyritään turvaamaan ihmisten hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. Olemme raportissamme pyrkineet tunnistamaan kestävän kehityksen tavoitteet, joita voimme omalla toiminnallamme edistää: Kestävä ja vakaa julkinen talous, läpinäkyvästi toimivat instituutiot sekä ylipäänsä avoin ja tuloksellisesti toimiva hallinto luovat edellytyksiä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle yhteiskunnalle.

Vastuullisuus on työmme ytimessä: hoitamalla perustehtäväämme tuloksellisesti turvaamme kestävää julkisten varojen hoitoa sekä vaikuttavasti ja avoimesti toimivaa valtionhallintoa. Meille vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että muistamme olevamme tilivelvollisia myös omasta toiminnastamme ja tiedostamme näyttävämme esimerkkiä muille. Teemme tarkastus- ja valvontatyötä aina kattavasti ja huolellisesti tarkastusoikeuksiemme rajoissa. Perustehtävämme tehokas hoitaminen onkin tämän vuoden alusta voimaan tulleen strategiamme keskeisin osa.

Olemme nostaneet vastuullisuuden yhdeksi kolmesta arvostamme objektiivisuuden ja rohkeuden rinnalle. Arvot ohjaavat toimintaamme niin viraston sisällä kuin suhteessa sidosryhmiimme. Myös muiden arvostaminen ja avoimuus ovat niin ikään tärkeitä toimintamme ohjenuoria ja vastuullisuuden varmistajia.

Sami Yläoutinen, pääjohtaja

2 VTV lyhyesti: Tuotamme luotettavaa tarkastus- ja valvontatietoa

Valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton ulkoinen tarkastusviranomainen. Teemme työtä vastuullisen valtion varojen käytön ja läpinäkyvyyden eteen: Tarkastamme valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvomme finanssipolitiikkaa, puolue- ja vaalirahoitusta sekä avoimuusrekisterin käyttöä. Lisäksi käsittelemme valtion varoja ja taloudenhoitoa koskevia kantelu- ja väärinkäytösilmoituksia.

Tarkastusvirastossa työskenteli vuoden 2023 lopussa 151 henkilöä. Päätoimipaikkamme on Helsingissä, Ruoholahdessa. Lisäksi meillä on toimipiste Oulussa. Vuoden 2023 alusta siirryimme matriisimaisesta organisaatiosta linjaorganisaatioon. Pääjohtajan johtama virastomme on organisoitu kolmeen yksikköön, jotka ovat tarkastus-, valvonta- ja yhteiset palvelut -yksikkö.

Uudistimme viraston strategian vuoden 2023 aikana, ja vuonna 2024 alkavalla strategiakaudella vahvistamme viraston tarkastus- ja valvontatyöllä hallinnon tilivelvollisuutta eduskunnalle ja kansalaisille. Tuotamme valtiontalouden ja taloudenhoidon kannalta merkittävistä asioista luotettavaa ja olennaista tietoa tarkastus- ja valvontaoikeuksiamme tarkoituksenmukaisesti ja suunnitelmallisesti hyödyntäen. Vahvistamme toiminnallamme tehokasta ja lainmukaista hallintoa sekä edistämme tuottavuutta, taloudellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta valtionhallinnossa. Tarkastus- ja valvontatoimintamme oikeanlainen kohdentaminen on haastavassa julkisen talouden tilanteessa erittäin tärkeää.

Strategiakauden painopisteiden ja mahdollistajien toteutumista seuraamme viraston vaikuttavuus- ja tulostavoitteina. Toimintamme arvot ovat vastuullisuus, objektiivisuus ja rohkeus. Ne ohjaavat sekä sisäistä että ulkoista toimintaamme. Vastuullisuuteen liittyvät toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut asetamme osana toimintamme ja taloutemme suunnittelua.

3 Toiminnan kädenjälki: Vaikutamme laajasti ja vastuullisesti

Olemme tunnistaneet ne kestävän kehityksen tavoitteet, joita olemme toiminnallamme erityisesti edistäneet. Toimintamme ytimessä ovat kestävän kehityksen tavoitteet 8, 16 ja 17. Erityisesti tavoitteen 16 alakohdan mukaisesti tehokkaiden, vastuullisten ja läpinäkyvien instituutioiden kehittäminen liittyy suoraan laissa määriteltyyn ydintehtäväämme.

Raportoimme seuraavassa tavoitteiden edistämisestä eri toimintojemme näkökulmasta. Eri toimintomme edistävät yhtäaikaisesti useampaa tavoitetta. Toimintamme vaikuttavuus suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin rakentuu perustehtäviemme laadukkaasta toteuttamisesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta.

Tuemme kestävää julkisen talouden hoitoa

Kestävä ja vakaa julkinen talous on edellytys taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle yhteiskunnalle. VTV:n finanssipolitiikan valvonnan perimmäinen tehtävä on tukea julkisen talouden vastuullista hoitoa sääntöjen noudattamisen valvonnan, julkisen talouden hoidon arvioinnin ja niitä koskevien kannanottojen kautta.

Raportoimme päähavaintomme hallituksen finanssipolitiikasta eduskunnalle joulukuussa 2023. Arvioinnissa keskityimme Orpon hallitusohjelman tavoitteisiin julkisen talouden vahvistamiseksi ja tarkastelimme julkisen talouden suunnitelman sisältämiä toimia niiden saavuttamiseksi. Ennusteiden valossa totesimme, että hallituksen asettamien tavoitteiden toteutuminen on epätodennäköistä ja velkaantumisen uhka jatkuu, ellei lisätoimia tehdä.

Arvioimme finanssipolitiikkaa myös siitä näkökulmasta, sopiiko se suhdannetilanteeseen. Tällä on merkitystä tavoitteen 8 mukaisesti kansantalouden kokonaiskysynnän säätelyn ja muun muassa työllisyyden hoidon kannalta. Viime vuonna arvioimme, onko suhdanteita tasaavan finanssipolitiikan kannalta tärkeiden automaattisten finanssipoliittisten vakauttajien tehokkuus kehittynyt.

Arvioimme säännöllisesti myös valtiovarainministeriön ennusteiden luotettavuutta, millä varmennamme talouspolitiikan tietoperustaa ja läpinäkyvyyttä. Vuonna 2023 julkaisimme kattavan tilastollisen jälkikäteisarvion julkisen talouden ennusteiden osuvuudesta ja harhattomuudesta, ja samalla jatkoimme vuotuista tuoreimpien ennusteiden realistisuuden arviointia.

Varmistamme instituutioiden tehokkuutta, vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Perustuslain mukaan VTV:n tehtävänä on valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastaminen. Tilintarkastuksella varmennamme valtiontaloutta koskevan tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja hyvän hallinnon toteutumista. Tilintarkastus myös ehkäisee korruptiota. Lisäksi edistämme tarkastuksella julkisen toiminnan ja julkisen talouden läpinäkyvyyttä. Luotettavat tiedot valtion taloudesta ja valtion taloudellisesta asemasta turvaavat osaltaan julkisen talouden kestävyyttä. Asiantuntemuksemme ja näkemyksemme muodostuvat tarkastustoiminnan yhteydessä.

Suomen julkisen talouden mittavat haasteet korostavat hyvin toimivan ja kustannustehokkaan valtionhallinnon sekä julkisten varojen kestävän ja läpinäkyvän käytön merkitystä. Valtionhallinnon tilivelvollisuudella varmistetaan, että julkisia varoja käytetään lainmukaisesti eduskunnan päättämällä tavalla. Edistämme tarkastustoiminnallamme näiden tavoitteiden toteutumista.

Annamme vuosittain valtion kirjanpitoyksiköille tilintarkastuskertomukset. Varainhoitovuoteen 2022 kohdistuvia kertomuksia oli 61 kappaletta. Lisäksi annoimme tilintarkastuskertomuksen kolmelle talousarvion ulkopuoliselle rahastolle ja kolmelle kansainväliselle organisaatiolle sekä kahdelle pohjoismaisen ministerineuvoston instituutiolle. Annoimme myös valtion tilinpäätöstä koskevan tilintarkastuskertomuksen ja laadimme tilintarkastusten yhteenvetoraportin.

Vuonna 2023 julkaisimme kertomukset yhteensä kymmenestä tuloksellisuustarkastuksesta, kahdesta monilajitarkastuksesta sekä kolmesta laillisuustarkastuksesta. Koska tarkastustemme kohteena on koko valtionhallinto, edistävät kertomuksemme laajasti useita kestävän kehityksen tavoitteita.

Liitteessä 1 on tarkemmat tiedot kaikista vuonna 2023 valmistuneista laillisuus-, tuloksellisuus- ja monilajitarkastuksista.

Seuraamme systemaattisesti sitä, mihin toimenpiteisiin hallinto on ryhtynyt kertomuksissa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen perusteella. Tarkastusten suositusten toteutumista arvioimme jälkiseurannalla, joka toteutetaan pääsääntöisesti noin kolmen vuoden kuluttua tarkastuskertomuksen antamisesta. Jälkiseurantojen perusteella totesimme, että suosituksistamme noin 81 prosenttia oli toteutettu kokonaan tai osittain, kun tavoitteeksi oli asetettu 82 prosenttia. Arvioituja suosituksia oli yhteensä 79. Vuonna 2022 suosituksista oli toteutunut joko kokonaan tai osittain 78 prosenttia ja vuonna 2021 yhteensä 82 prosenttia.

Taulukon 1 tiedot ovat saavutettavassa Excel-muodossa täällä.

Tilintarkastusten suosituksista 93 prosenttia oli toimeenpantu, kun tavoitteena oli 85 prosenttia. Arvioituja suosituksia oli yhteensä 312. Tilintarkastusten suositusten toteutumisen seuranta on osa tilintarkastusprosessia, eikä sen takia tehdä erillisiä jälkiseurantoja. Vuonna 2022 tilintarkastuksissa tehdyistä suosituksista oli toimeenpantu 88 prosenttia ja vuonna 2021 yhteensä 85 prosenttia.

Edistämme tehokasta ja avointa hallintoa

Korruption torjumisella edistetään tehokasta ja avointa hallintoa. Valvomalla puolue- ja vaalirahoitusta VTV osallistuu korruption ja lahjonnan torjuntaan. Suomessa lainsäädännöllä on haluttu lisätä poliittisen rahoituksen läpinäkyvyyttä, antaa tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa kampanjakustannuksia. Valvonnalla varmistamme, että puolue- ja vaalirahoituksessa noudatetaan niitä koskevaa lainsäädäntöä ja että kansalaisilla on ajantasaista tietoa poliittisesta rahoituksesta Suomessa.

Valvomme, että kaikki lain piirissä olevat tahot tekevät vaalirahoitusilmoituksen. Lisäksi jokaisten vaalien yhteydessä valvomme meille raportoitujen tietojen oikeellisuutta. Julkistamme kaikki saapuneet ilmoitukset ja vaalikohtaiset valvontaraportit verkkosivuillamme. Vuonna 2023 valvoimme eduskuntavaalien 2023 vaalirahoitusta.

Puoluerahoituksen osalta valvomme, että puolueet ja puolueyhteisöt noudattavat puoluelain säännöksiä. Valvomme muun muassa ulkopuolista tukea ja sen ilmoittamista ja julkaisemme puolueiden meille toimittamia asiakirjoja. Lisäksi valvomme puolueiden saaman valtionavustuksen eli puoluetuen käyttöä. Tarkastimme vuonna 2023 yhteensä 52 puolueyhteisöä. Myös puoluerahoituksen valvonnan havainnot julkaisemme verkkosivuillamme.

Lisäksi edistämme tehokasta ja avointa hallintoa vastaanottamalla kanteluita ja väärinkäytösilmoituksia. Kantelun voi tehdä esimerkiksi toiminnasta, joka ei noudata valtion budjettia tai joka muutoin on valtion varojen hoidon kannalta lainvastaista. Valtion viranomaisten on ilmoitettava meille viipymättä toiminnassaan tehdystä väärinkäytöksestä. Kanteluiden ja väärinkäytösilmoitusten vastaanottamisella ja käsittelyllä varmistamme, että hallinto toimii avoimesti ja että se on toimistaan tilivelvollinen.

Kantelu- ja väärinkäytösilmoitusten käsittelyn ja ratkaisujen myötä saamme tärkeää tietoa viranomaistoiminnassa havaituista puutteista tai lainvastaisuuksista. Huomioimme meille osoitetut kantelut myös tarkastustoiminnan suunnittelussa. Jos viranomaisen toiminnassa havaittaisiin niin vakava väärinkäytös, että kyseessä olisi rikos, eikä viranomainen itse ryhtyisi toimiin, olisi VTV:n tehtävä asiasta rikosilmoitus.

Tuemme yhteistyöllä rajat ylittävien aiheiden tarkastamista

Yhteistyö kotimaisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa on toiminnassamme tärkeää myös vastuullisuuden näkökulmasta. Olemme strategiassamme linjanneet työmme onnistumisen yhdeksi edellytykseksi tehokkuuden ja avoimuuden. Kotimaisista sidosryhmistämme keskeisimpiä ovat tarkastuskohteet ja valtionhallinto kokonaisuudessaan sekä kansanedustajat ja eduskunnan virkamiehet, jotka hyödyntävät tuottamaamme tarkastus- ja valvontatietoa. Myös media ja suuri yleisö voivat tutustua tarkastusten ja valvonnan tuloksista tehtyihin raportteihin verkkosivuillamme. Tutkimus- ja järjestökenttä sekä tarkastusyhteisöt ovat myös sidosryhmäyhteistyössämme keskeisiä toimijoita. Toimintamme kehittämistä tukee lakisääteinen neuvottelukunta, joka koostuu keskeisten sidosryhmiemme edustajista.

Kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoihin osallistumalla saamme tietoa ja kokemuksia niin uusista menetelmistä kuin ajankohtaisista aiheista, jotka voivat tukea tarkastus- ja valvontatoimintaamme ja sen suunnittelua. Kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu erityisesti uusissa, ajankohtaisissa ja rajat ylittävissä aiheissa. Tärkeitä yhteistyötahojamme ovat tarkastusvirastojen kansainväliset kattojärjestöt EUROSAI ja INTOSAI sekä EU-maat, EU-instituutiot ja Pohjoismaiden tarkastusvirastot. Vuonna 2023 olimme aktiivisia muun muassa INTOSAIn ympäristötarkastuksen työryhmässä ja ”big data” -työryhmässä, EUROSAIn ympäristötarkastuksen ja IT-tarkastuksen työryhmässä sekä EU-yhteyskomitean alaisen finanssipolitiikan tarkastuksen verkostossa, jossa toimimme puheenjohtajana. Vuonna 2023 liityimme Ukrainaa tukevaan työryhmään ”EUROSAI support to the Accounting Chamber of Ukraine”.

Työssämme tarkastusvirastojen kansainvälisen kattojärjestön INTOSAIn ympäristötyöryhmän (WGEA) tämänhetkisenä puheenjohtajana edistämme kestävän kehityksen tavoitteita globaalisti. Mahdollistamme kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamista, jotta tarkastusvirastot voivat omissa maissaan kehittää hallinnon tehokkuutta, vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Yksi VTV:n puheenjohtajuuskauden teemoista on politiikkajohdonmukaisuus. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tuet ovat ongelmallisia ilmastopolitiikan vaikuttavuuden ja veronmaksajien rahojen tuloksellisen käytön kannalta. Työryhmä on sitoutunut työssään kestävän kehityksen tavoitteisiin, mutta myös nostanut esiin niihin liittyviä haasteita: yksittäisten kestävän kehityksen tavoitteiden lisäksi niiden välinen vuorovaikutus sekä jo vuonna 2015 hyväksyttyjen tavoitteiden ulkopuolelta nousevat uudet teemat ja riskit tulisi ottaa myös huomioon.

4 Toiminnan jalanjälki: Kevennämme jalanjälkeämme

Tässä luvussa kuvaamme sitä, miten olemme huomioineet toimintamme ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Osalle toiminnan jalanjälkeen liittyville mittareille on asetettu määrälliset tavoitteet toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2023–2026. Osan kohdalla pyrkimyksenä on yleisesti vähentää toiminnan jalanjälkeä ja huomioida negatiiviset vaikutukset toimintaa kehitettäessä.

Ympäristövastuu

Kiinteistö ja energia

Päätoimipaikkamme sijaitsee Helsingissä Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistamassa kiinteistössä. Kiinteistössä on Helsingin suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala. Kiinteistöllä on ollut vuodesta 2018 lähtien LEED EB Gold -luokitus, jolla ohjataan kiinteistön ja sen vuokralaisten toimintaa ja ympäristövaikutuksia energiatehokkuuden, jätehuollon ja kierrätyksen osalta. Kiinteistössä käytettävä sähkö ja tilojen jäähdytykseen käytetty kaukokylmä ovat täysin hiilineutraaleja.

Tilatarpeessa on huomioitu henkilökuntamme joustavat etätyömahdollisuudet. Virtuaaliset kokousratkaisut ja etätyö ovat vähentäneet henkilökuntamme matkustamista kodin ja työpaikan välillä. Oulun toimipisteemme vuokrasopimus päättyy vuonna 2024. Toimipisteen tilalle haettavassa ratkaisussa otetaan kestävä kehityksen näkökohdat huomioon.

Matkustaminen

Noudatamme virkamatkustuksessa valtion matkustusstrategiaa, jolla tavoitellaan ympäristökuormituksen vähentämistä. Lentomatkustuksemme määrä on huomattavasti vähentynyt koronapandemiaa edeltävistä vuosista.

Matkustuksessa suosimme julkista liikennettä. Etä- ja hybridikokoukset ovat yleistyneet myös kansainvälisessä yhteydenpidossa. Tämä edistää osaltaan kestävyyttä, kun matkustaminen vähenee.

Hankinnat

Hankinnoissamme käytämme ensisijaisesti hyväksi julkishallinnon yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n kilpailuttamia sopimuksia. Hankintaohjeemme edellyttää lisäksi hankinnan ympäristövaikutuksien, eettisyyden ja laadun huomioimista koko sopimuksen elinkaaren aikana.

Ostolaskujemme perusteella eniten hiilijalanjälkeä tuottavat tuote- ja palveluryhmät vuonna 2023 olivat rakennusten ja huoneistojen vuokrat (0,15 milj. CO2-ekv. kg), ohjelmistot ja aineettomat oikeudet (0,08 milj. CO2-ekv. kg), ICT-palvelut (0,06 CO2-ekv. kg) ja työterveyspalvelut (0,05 CO2-ekv. kg).

Sosiaalinen vastuu

Seuraamme henkilöstömme työtyytyväisyyttä vuosittain. Vuonna 2023 työtyytyväisyysindeksi nousi 3,78:aan edellisen vuoden 3,41:stä. Johtamisen indeksi taas nousi 3,18:sta 3,78:aan. Työhyvinvointiamme koskevat tavoitteet määritetään vuosittain, ja joustavan työnteon mahdollistaminen on useampana vuotena noussut esiin säilytettävänä ja ylläpidettävänä työhyvinvointia edistävänä asiana.

Henkilöstömme sairauspoissaolot laskivat vuonna 2023, ja ne olivat selvästi alle valtionhallinnon keskiarvon. Osaamisen kehittämisessä pääsimme tavoitteeseemme, että henkilöstömme käyttää kouluttautumiseen keskimäärin viisi työpäivää per henkilö.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikuntamme arvioi edellisen tasa-arvosuunnitelman mukaisten toimenpiteiden onnistuneen melko hyvin, ja se laati uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ajalle 2023–2026. Tukena arvioinnissa käytettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn tuloksia sekä palkkakartoitusta.

Taloudellinen vastuu

Toimintaamme oli osoitettu määrärahaa vuonna 2023 yhteensä 20,7 miljoonaa euroa. Virastomme kokonaiskulut kasvoivat noin 0,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta, mikä johtui pääosin henkilöstökulujen noususta. Henkilöstökulut muodostavat suurimman osan virastomme kokonaiskuluista (n. 82 %). Toiminnan taloudellisuuteen liittyvänä mittarina raportoimme ydintoimintaan käytetyn työpäivän kustannuksen, joka nousi hieman edellisvuodesta mutta jonka osalta alitettiin reilusti kustannuksille asetettu määrällinen tavoite. Kustannusten nousu johtui pääosin palkkakustannusten noususta ja ydintoimintaan käytetyn työajan lisääntymisestä.

Osana vastuullista taloudenhoitoa päätimme peruuttaa 1,0 miljoonaa euroa käyttämättä jäänyttä toimintamenomäärärahaa. Vuonna 2022 peruutimme 1,5 miljoonaa euroa. Olemme myös sitoutuneet eduskunnan kansliatoimikunnan viime vuonna tekemän linjauksen mukaisesti vähentämään oma-aloitteisesti viraston toimintamenomäärärahaa yhteensä 0,3 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä.

Arvioimme tuloksellisuutemme kehittyneen positiivisesti vuonna 2023. Asetettujen tunnuslukutavoitteiden toteutumisen perusteella saavutimme tulostavoitteet joko hyvin tai melko hyvin. Yksityiskohtaisempaa tietoa toimintamme tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta löytyy tilinpäätösasiakirjoistamme.

Taulukoiden 2, 3, 4 ja 5 tiedot ovat saavutettavassa Excel-muodossa täällä.

5 Raportin laadintaprosessi

Tämä raportti on laadittu kahden vuoden tauon jälkeen nyt toisen kerran tarkastusviraston historiassa. Vastuullisuustavoitteiden osalta valitsimme kolme tavoitetta, joihin raportoinnilla vastaamme. Mutta kuten raportissa on todettu, osa tarkastusviraston tehtävistä vastaa useampaankin kestävän kehityksen tavoitteeseen samanaikaisesti. Vastuullisuuden mittareiksi olemme valinneet viraston toiminnan ja talouden näkökulmasta olemassa olevia mittareita, joille olemme asettaneet tavoitteet osana säännöllistä toimintamme ja taloutemme suunnittelun prosessia.

Laadimme raportin johdon toimeksiannosta, ja raportointitehtävä perustuu toiminta- ja taloussuunnitelmassa asetettuun tavoitteeseen. Raportin tekstejä ovat laatineet eri yksiköiden henkilöstö, ja valmistelua on koordinoitu viestinnän ja talouspalveluiden yhteistyönä. Vastuullisuusraportti on käsitelty VTV:n johtoryhmässä 24.4.2024 ennen sen hyväksymistä ja julkaisua.

[1] Sähkön kulutus on esitetty Helsingin toimipisteen oman kulutuksen mukaisesti. Muu energiankulutus on laskettu jakamalla kiinteistön kulutus tarkastusviraston toimitilojen pinta-alaosuudella koko kiinteistön pinta-alasta. Tarkastusviraston pinta-alaosuus on 2,7 %. Oulun toimipisteen energiankulutustiedot eivät sisälly lukuihin. Toimipisteen osuus on vähäinen kokonaiskulutuksesta.
[2] Toteutumat perustuvat sopimusmatkatoimiston CWT Finland Oy:n tietoihin.
[3] Tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen kehittämään laskentamalliin (SYKEra 15/2019). Arviot hankintakategorioiden hiilijalanjäljistä perustuvat keskimääräisiin Suomen markkinoilla olevien tuotteiden hiilijalanjälkiin, eivätkä ne välttämättä vastaa yksittäisen hankinnan todellista hiilijalanjälkeä.