Työllisyyden edistäminen koulutuksen avulla on hallituksen tärkeä tavoite, johon on valtion talousarviossa varattu 824 miljoonaa euroa. Koulutus on tehokas tapa edistää työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään kotoutumiskoulutuksella. Sen tuloksellisuutta voisi parantaa pienentämällä koulutuspalveluiden tarjoajien välisiä kielenopetuksen laatueroja. Yleisesti koulutusta tulisi kehittää nykyistä suurempina kokonaisuuksina, joissa olisi yhtenäiset tavoitteet ja toimenpiteet. Lisäksi kehittämishankkeiden suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että tavoitteiden toteutumista pystytään jälkikäteen arvioimaan luotettavasti.
Tämä artikkeli on osa VTV:n vuoden 2018 vuosikertomusta.
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on ollut työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työllisten määrän kasvu 110 000 henkilöllä hallituskauden aikana. Viimeaikaisen myönteisen talouskehityksen seurauksena tavoiteltu työllisyysaste on mahdollista saavuttaa. Hallitusohjelman Työllisyys ja kilpailukyky -kärkihankkeella on pyritty edistämään työllisyyden ja yritystoiminnan kasvua sekä purkamaan työllistymisen esteitä, kannustinloukkuja ja rakenteellista työttömyyttä. Osaaminen ja koulutus -kärkihankkeen tavoitteena on uudistaa toisen asteen ammatillinen koulutus vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja rakentaa ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen ja tehokas kokonaisuus.
Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin varattiin vuoden 2018 talousarviossa 325,4 miljoonaa euroa. Tästä ammatillisen työvoimakoulutuksen osuus oli 106,5 miljoonaa euroa ja kotoutumiskoulutuksen 72,7 miljoonaa euroa eli yhteensä noin 55 prosenttia. Ammatilliseen, pääsääntöisesti tutkintoon johtavaan koulutukseen suunnattiin valtionosuuksia ja -avustuksia 768,3 miljoonaa euroa.
Kuvio 1: Ammatilliseen koulutukseen suunnatun valtionosuuden jakautuminen vuoden 2018 talousarviossa
Työvoimapoliittiset toimenpiteet tavoittavat kohderyhmänsä, sillä ne kohdentuvat viimeaikaisen tutkimustiedon perusteella niihin palveluja tarvitseviin henkilöihin, joilla on lyhyt tai katkonainen työhistoria. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuvat pääasiassa äskettäin työttömäksi jääneet henkilöt sekä korkeammin koulutetut. Nuorilla, joilla työhistoria on lyhyt tai sitä ei ole lainkaan, yleisimmät toimenpiteet ovat harjoittelu, valmennus tai kokeilu. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt osallistuvat eniten valmennukseen, kokeiluun ja työskentelyyn palkkatuella.
Ammatillinen työvoimakoulutus ja yksityisen sektorin palkkatuki ovat vaikuttavia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, sillä ne parantavat niihin osallistuneiden työllistymistä. Yrittäjyyskoulutus parantaa sekin työllistymistä. Sen sijaan yrittäjätuloja noin kuukauden mittaisen koulutuksen saaneet ansaitsivat vain vähän.
Kuvio 2: Työvoimakoulutus jakautuu ammatilliseen ja kotoutumiskoulutukseen
Kotoutumiskoulutuksen tarjoajien välillä on kielenopetuksessa laatueroja
Työvoimakoulutuksena tai omaehtoisena opiskeluna toteutettava kotoutumiskoulutus on keskeinen toimenpide, jolla edistetään oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien kotoutumista. Kotoutumiskoulutuksena järjestetään suomen ja ruotsin kielen opetusta, tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää maahanmuuttajien pääsyä työelämään ja jatkokoulutukseen.
Kansainvälisen tutkimuksen perusteella paikallisen kielen osaaminen edistää maahanmuuttajien työllistymistä. Kotoutumiskoulutuksessa osallistujien kielitaito kehittyy, mutta he eivät useinkaan saavuta tavoitteena olevaa taitotasoa. Osittain tämä johtuu siitä, että kieltä osaamattomien osuus koulutuksessa on kasvanut. Koulutuspalvelujen tuottajien välillä oli eroa sen suhteen, millaisen kielitaidon tason opiskelijat heidän koulutuksissaan saavuttivat, ja siksi kielenopetuksen tuloksellisuuteen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota koulutuspalveluiden tuottajia valittaessa. Lisäksi koulutuksen kestosta ei tulisi tinkiä, sillä pitkässä koulutuksessa osallistujat saavuttavat paremman kielitaidon kuin lyhyessä.
Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta mitataan koulutuksiin osallistuneiden työttömyysasteella. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa tilastojen avulla kotoutumiskoulutukseen osallistuneiden pääsyä työhön ja jatkokoulutukseen kolme kuukautta koulutuksen jälkeen.
Uusien, työelämälähtöisyyttä painottavien koulutusten vaikuttavuutta tulisi arvioida sekä työllistymisen että kielten oppimisen näkökulmasta. Tietojärjestämiä tulisi kotoutumiskoulutuksessa kehittää siten, että ne tukevat paremmin koulutusten tulosten ja vaikuttavuuden seurantaa.
Koulutuksen kehittämishankkeiden tulisi olla tavoitteiltaan ja toimenpiteiltään yhtenäisiä
Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin yksittäinen koulutusuudistus viimeisen 20 vuoden aikana. Koulutuksen kehittämishankkeita suunniteltaessa tulisi kiinnittää huomiota niiden toimenpiteiden yhtenäisyyteen ja riittävään laajuuteen. Lisäksi hankkeita suunniteltaessa olisi tärkeää huomioida se, että saavutettuja tuloksia ja tavoitteiden toteutumista pystytään jälkikäteen arvioimaan luotettavasti.
Tarkastusviraston arvioidessa vertailuasetelmaan perustuen yhtä suurimmista ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelmista, vuosina 2011–2015 toteutettua ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaa, kävi ilmi, ettei ohjelma saavuttanut tavoitteitaan. Ohjelma ei onnistunut vähentämään opintojen keskeyttämisiä eikä lyhentämään opintoaikoja. Ohjelmassa mukana olleissa oppilaitoksissa keskeyttäminen kyllä väheni, mutta niin tapahtui myös ohjelman ulkopuolella olleissa oppilaitoksissa.
Vaikka ohjelman arviointituloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkea ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja siinä saavutettuja tuloksia, osoittaa se kuitenkin, että luotettava seuranta ja arviointiasetelmat ovat kehittämistyössä tärkeitä.