Julkishallinto voisi aloittaa muutoksen itsestään ja näyttää hyvää esimerkkiä asiakaspalvelussa, innovatiivisuudessa ja uusiutumiskyvyssä. Viranomaisten tulee kutsua yrityksiä vuoropuheluun ja tunnistaa markkinoinnin tärkeys. Tässä tarkastuksessa vastataan kysymykseen, miten valtio voisi edistää yritysten investointeja.
Tarkastusviraston kannanotot
Tässä tarkastuksessa vastataan kysymykseen, miten valtio voisi edistää yritysten investointeja.
Suomen investointiympäristöstä muodostetaan kokonaiskuva peilaamalla sitä Ruotsiin, Tanskaan ja Hollantiin. Tarkastusta varten tehtiin 53 haastattelua näissä neljässä maassa. Haastateltavat olivat virkamiehiä, yritysjohtajia, elinkeinojärjestöjen edustajia ja muita asiantuntijoita. Lisäksi tarkastuksessa hyödynnettiin tuloksia kahdesta työpajasta, joihin osallistui noin 50 asiantuntijaa yrityksistä ja julkisesta hallinnosta. Haastatteluiden lisäksi tarkastuksessa on hyödynnetty kansainvälisiä kilpailukykyindeksejä ja muuta kirjallisuutta.
Valtio voi tehdä paljon yritysten investointien edistämiseksi
Yritykset tekevät investoinnit aina omista lähtökohdistaan. Suomen kaltaisessa maassa, jossa julkinen sektori on suuri ja monialainen, valtio voi kuitenkin vaikuttaa monilla toimillaan yritysten investointeihin.
Hyvän yhteiskunnan rakentaminen on monilta osin hyvän investointiympäristön rakentamista. Hyvät julkiset peruspalvelut, tasa-arvo ja viihtyisä asuinympäristö ovat omiaan houkuttelemaan maahan korkean tuottavuuden investointeja. Vastuu hyvän investointiympäristön rakentamisesta onkin kaikilla hallinnonaloilla.
Julkishallinto voisi aloittaa muutoksen itsestään ja näyttää hyvää esimerkkiä asiakaspalvelussa, innovatiivisuudessa ja uusiutumiskyvyssä
Hallinnon omien ajattelu- ja toimintatapojen muuttaminen on edullinen tapa parantaa investointiympäristöä.
Vaikka yritykset arvostavat suomalaisen julkishallinnon ammattitaitoa, puolueettomuutta ja luotettavuutta, niiden näkökulmasta viranomaisten toiminta näyttäytyy toisinaan liian hitaana, monimutkaisena ja tehottomana.
Hallinto voi vaikuttaa omalla toiminnallaan yhteiskunnassa vallitsevaan kulttuuriin: julkishallinnon oma innovaatiokyky, nopealiikkeisyys, kokeilukulttuuri, verkottuneisuus, palveluhenkisyys, avarakatseisuus ja markkinointitaidot edesauttavat sitä, että myös suomalaisilla yrityksillä voisi olla näitä toivottuja ominaisuuksia. Kun valtio julkilausumissaan toivoo yrityksiltä näitä ominaisuuksia, olisi luontevaa, että valtionhallinto pyrkisi kehittymään myös itse näiden ominaisuuksien mukaisesti.
Hallinnon pitäytyminen vanhoissa malleissa voi tuottaa sellaista sääntelyä ja viranomaisvalvontaa, jotka estävät toimintaympäristöä ja liiketoimintaa uusiutumasta. Olemassa olevien normien mukaisen toiminnan lisäksi hallinnossa tulisi kiinnittää huomiota siihen, mitä on mahdollista tehdä.
Viranomaisten tulee kutsua yrityksiä vuoropuheluun ja hyödyntää niiden asiantuntemusta
Kansainvälinen kilpailu asettaa mittapuun Suomen investointiympäristölle ja julkishallinnon suoritustasolle. Ratkaisevaa on investointeja tekevien yritysten näkemys ja kokemus siitä, miten hyvin asiat Suomessa toimivat verrattuna kilpailijamaihin.
Yritykset arvostavat yhteistyötä ja ovat halukkaita jakamaan tietämystään viranomaisille. Viranomaisten olisi tärkeää kutsua yrityksiä vuoropuheluun, hyödyntää niiden asiantuntemusta ja oppia niiltä.
Yrityspolitiikassa olisi tärkeää hyödyntää kansantaloustieteen ohella myös liiketaloustieteiden asiantuntemusta siitä, miten yritykset tekevät päätöksiä ja menestyvät.
Valtio voi parantaa markkinoinnin arvostusta ja osaamista
Suomi häviää kilpailijamaille markkinoinnin arvostuksessa ja osaamisessa. Suomalaiset yritykset eivät ole menestyneet kovin hyvin kuluttajamarkkinoilla, ja niillä on muita maita vähemmän arvokkaita kuluttajatuotteiden brändejä. Suomalaiset yritykset eivät ole myöskään päässeet muiden maiden tavoin mukaan verkkokaupan kehitykseen.
Valtiojohdon ja viranomaisten tulisi tunnistaa markkinoinnin tärkeys yrityksen kannattavuutta ja kansantalouden tuottavuutta parantavana tekijänä.
Tarkastuksessa tehdään kehitysehdotuksia markkinoinnin arvostuksen ja osaamisen parantamiseksi. Näitä ovat erityisesti tuotekehitysrahoituksen suuntaaminen nykyistä enemmän innovaatioiden kaupallistamiseen, peruskoulutuksen kehittäminen siten, että peruskoulusta valmistuneilla olisi tulevaisuudessa nykyistä paremmat puhe- ja esiintymistaidot sekä Markkinoinnin kehittämiskeskuksen perustaminen. Kehittämiskeskus saattaisi yhteen markkinoinnin parhaita osaajia ja tietoa ja palvelisi yrityksiä yhteistyöprojektien avulla. Kehittämiskeskus toimisi ikään kuin moottorina markkinointiosaamisen kasvattamisessa.
Yritysjohtajat toivoivat, että ylin valtiojohto sitoutuisi Suomen markkinointiin investointikohteena
Kun yritys tekee päätöstä siitä, mihin maahan se investoi, maan markkinoinnilla saattaa olla ratkaiseva merkitys. Suomessa ministerit ja ylin valtiojohto osallistuvat vertailumaita vähemmän investointien houkuttelutyöhön.
Jotta voidaan ymmärtää, mitä ulkomaiset investoijat toivovat, on tärkeää kuunnella heidän ongelmiaan ja toiveitaan. Yritysten kokemuksia on tärkeää kuulla myös sen jälkeen, kun ne ovat investoineet maahan, jotta ne pysyisivät ja kasvaisivat täällä. Tässä yhteydenpidossa Suomella on parannettavaa.
Suomen on tärkeää säilyttää nämä investointiympäristön hyvät puolet ja parantaa näitä huonoja puolia:
|
Hyvät puolet |
Huonot puolet |
||
| Yritystoiminta |
Hyvä ja tasa-arvoinen peruskoulu Korkeasti koulutettu työvoima Innovatiivisuus ja korkeatasoinen tutkimus Hyvät luonnonvarat Hyvä energian saatavuus ja hinta Hyvä työvoiman saatavuus monilla aloilla Kilpailukykyinen yritysverotus Hyvät lentoyhteydet |
Markkinoinnin heikko arvostus ja osaaminen Kaavoitus ja rakennuslupien käsittely on hidasta. Vakituisten työsuhteiden irtisanominen on vaikeaa. Suomi ei aina pidä puoliaan EU:n sisämarkkinoilla. Yritystoiminnan edellytykset syrjäseuduilla |
|
| Yhteiskunta ja elinympäristö |
Hyvä asuinympäristö: hyvät peruspalvelut, puhdas luonto ja turvallisuus Tasa-arvoinen yhteiskunta Kansalaisten välinen luottamus Ammattitaitoinen ja luotettava hallinto |
Pieni markkina-alue Epäedullinen sijainti Heikko tunnettuus ulkomailla Kaupungeilta puuttuu kansainvälistä vetovoimaa. Kasvavat elintasoerot kansalaisten välillä |
|
| Talous |
ICT-klusteri ja ohjelmointiosaaminen Menestyvä metsäteollisuus |
Heikot talouden kasvuodotukset Kapea elinkeinorakenne, vähän tunnettuja brändejä, heikko menestys kuluttajamarkkinoilla Vähän ulkomaisia investointeja, jotka vetäisivät puoleensa uusia investointeja |
|
Tarkastusvirasto suosittaa, että
työ- ja elinkeinoministeriö suuntaa tuotekehitysrahoitusta nykyistä enemmän innovaatioiden kaupallistamiseen ja markkinointiin
valtiovarainministeriö seuraa yritysten asiakastyytyväisyyttä viranomaisten palveluihin ja kehittää valtionhallinnon toimintaa siten, että yritysten kokemukset asioinnista viranomaisten kanssa paranevat
Finpro hyödyntää ulkomaisten investointien houkuttelussa Suomeen nykyistä enemmän diplomaatteja ja yritysjohtajia sekä lisää pitkäjänteistä yhteydenpitoa Suomeen jo tulleisiin ulkomaisiin yrityksiin.
