Yritysten investointien edistämisen parhaita käytäntöjä voidaan vahvistaa lisäämällä viranomaisten ja yritysten välistä dialogia tiedonvaihdon ja molemminpuolisen ymmärryksen lisäämiseksi. Valtion toimilla ja päätöksillä on usein investointikriteereinä merkitystä useammalla tasolla.
Tarkastusviraston kannanotot
Tarkastuksessa selvitettiin yritysten näkökulmaa siihen, miten valtio voisi edistää yritysten investointeja.
Valtiontalouden näkökulmasta investoinnit eivät ole itseisarvo. Kuitenkin kansantalous, joka on hyvä ympäristö yritysten investoinneille, on samalla hyvä ympäristö talouskasvulle.
Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on kilpailukykyinen maa, jossa yrittäminen, omistaminen ja investoiminen on nykyistä kannattavampaa. Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, miten yritysjohto kokee investointipäätösten tekemisen Suomeen, ja saada uutta tietoa ja uusia näkökulmia haastattelemalla yritysten investointipäätösten tekijöitä eli yritysjohtoa.
Tarkastusta varten tehtiin yhteensä 53 haastattelua neljässä maassa. Suomessa tehtiin 16 yrityskohtaista haastattelua, joita täydensivät virkamies- ja asiantuntijahaastattelut sekä aiheeseen liittyvä tutkimustieto ja kirjallisuus. Lisäksi tarkastuksessa hyödynnettiin tuloksia kahdesta työpajasta, joihin osallistui noin 50 asiantuntijaa yrityksistä ja julkisesta hallinnosta. Tarkastushavainnot kerättiin neljältä toimialalta: kaivostoiminnasta, lääketeollisuudesta, ohjelmistoteollisuudesta ja vähittäiskaupasta.
Tarkastuksessa nousi yritysten kokemusten kautta esille tarve kehittää valtionhallinnon päätöksentekoa ja toimintatapoja. Yritysten investointien edistämisen parhaita käytäntöjä voidaan vahvistaa lisäämällä viranomaisten ja yritysten välistä dialogia tiedonvaihdon ja molemminpuolisen ymmärryksen lisäämiseksi.
Valtionhallinto on mukana globaalissa kilpailussa investoinneista
Globaali kilpailu ulottuu myös valtionhallintoon. Useilla yrityksillä on kokemuksia hallinnon käytännöistä eri puolilta maailmaa, ja useissa maissa on vireillä uudistuksia, joilla pyritään parantamaan hallinnon asiakaspalvelua ja nopeuttamaan päätöksentekoa. Rakennemuutos ja talouspolitiikan makrotason keinot ovat tärkeitä, mutta yritysten toimintaympäristö on Suomessa ja sen verrokkimaissa monilta osin jo niin hyvä, että investointien edistämisessä ja kilpailussa investoinneista on kiinnitettävä huomiota myös hienojakoisempiin kriteereihin.
Tutkimuksissa on tunnistettu keskeisiä tekijöitä, jotka ovat yritysten toimintaedellytysten yleisiä kriteereitä. Ne vaikuttavat myös investointipäätöksiin, jotka tehdään yrityskohtaisen kriteeristön perusteella. Yritys arvottaa itse, mikä on kunkin yleisen tekijän merkitys yksittäisessä investointipäätöksessä. Esimerkiksi monet lääketeollisuuden yritykset eivät kriteeristössään painota Suomen lääkemarkkinoiden kokoa, vaan Suomi on niille houkutteleva investointikohde lääketutkimukseen liittyvän potentiaalin vuoksi.
Julkisen hallinnon toimivuus kokonaisuutena on yleisiin toimintaedellytyksiin kuuluva kriteeri, mutta yrityksen investointipäätöksiin otetaan usein kriteeriksi myös jokin yritykselle oleellinen hallinnon suoritetoiminto. Esimerkiksi kaivosyritykselle tällainen kriteeri voi olla lupaprosessien nopeus. Samanaikaisesti yleisenä toimintaedellytyskriteerinä voi olla yrityslainsäädäntö tai väyläinfrastruktuuri. Valtion toimilla ja päätöksillä on siten usein investointikriteereinä merkitystä useammalla tasolla.
Valtion olisi päättäessään yrityksen toimintaedellytyksiin vaikuttavista muutoksista tunnistettava yritysekosysteemin tai klusterin kautta leviävät vaikutukset, mutta myös yksittäisen yrityksen investointihankkeiden kriteerit. Yritykset katsoivat, että valtionhallinnossa ei aina oteta huomioon, että yritysten investoinnit perustuvat hankekohtaisiin laskelmiin eivätkä siihen, kuinka suuri tai kannattava yritys kokonaisuutena on. Globaalissa liiketoiminnassa ei minkään investoinnin toteutuminen tai toimipaikan olemassaolo ole itsestäänselvyys.
Yleisten toimintaedellytysten parantaminen ennen suoria yritystukia
Eri yrityksillä oli hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, miten yleisiä toimintaedellytyksiä on parasta kehittää. Kuitenkin useimmat yritykset suhtautuivat negatiivisemmin suoriin yritystukiin ja pitivät yleisten toimintaedellytysten parantamista lähtökohtaisesti parempana tapana edistää investointeja. Suoriin yritystukiin nähtiin kuitenkin tarvetta yrityksen tai tuotteen joissain elinkaaren vaiheissa.
Suomen yhteisöveroa pidettiin kohtuullisena ja kilpailukykyisenä. Toimintaedellytysten ja investointien näkökulmasta kaikessa verotuksessa tärkeänä pidettiin ennakoitavuutta.
Lupaprosesseja on nopeutettava, mutta samalla on huolehdittava päätösten pitkäjänteisyydestä
Lupaprosessit ja niihin liittyvät valitusprosessit saivat yrityshaastatteluissa eniten negatiivisia kommentteja niin kaivostoiminnan, lääketeollisuuden kuin vähittäiskaupan yrityksiltä. Ohjelmistoteollisuudessa ei tarvita samalla lailla lupia eivätkä kokemukset lupaprosesseista nousseet haastatteluissa esille.
Epäkohtina nähtiin muun muassa laajat valitusoikeudet, ennakko-ohjauksen riittämättömyys, eri maiden lupaviranomaisten päällekkäinen työ, yhden luukun periaatteen toteutumattomuus sekä rakennuslupaprosessin ja siihen liittyvän valitusprosessin monimutkaisuudesta aiheutuva hitaus.
Yritykset arvostavat lupa-asioissa julkishallinnon perinteisiä vahvuuksia, kuten luotettavuutta ja laillisuutta. Mutta yritysasiakkaalle lupahallinnon laatu koostuu paljolti myös siitä, mitä ja miten nopeasti saadaan aikaan. Liiketoiminnassa mahdollisuuksien aikaikkunat ovat yhä kapeampia, ja siksi nopeutta vaaditaan yhä enemmän myös julkishallinnolta.
Lupahallinnossa ja säännösmuutoksissa yritykset toivovat poliitikoilta ja viranomaisilta toisaalta nopeampaa reagointia ja päätöksentekoa mutta toisaalta taas pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Valtion päätösten ennakoitavuus antaa yritykselle mahdollisuuden liiketoiminnan ja investointien pitkäjänteiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hallinnon nopea reagointi puolestaan antaa yritykselle mahdollisuuden tarttua tilaisuuksiin.
Korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä ollaan yhtä mieltä
Korkeatasoisen opetuksen tärkeydestä investointien edistämiseksi vallitsi suurin yksimielisyys kaikissa yrityshaastatteluissa.
Kaivosteollisuuden yrityksille on tärkeää, että kaivoksen lähitienoilla on tarjolla kaivosalan ammattikoulutusta. Lääketeollisuuden yrityksissä Suomen vahvuutena nähtiin panostukset koulutukseen ja korostettiin korkeatasoisen tutkimusympäristön merkitystä investointien houkuttelussa Suomeen. Ohjelmistoteollisuuden yritysten mielestä Suomen pitää olla ICT-koulutuksessa maailman parhaita, mihin ei päästä, jos esimerkiksi koodauksen opiskelu aloitetaan vasta yliopistossa. Vähittäiskaupan yritysten mukaan kaupan tehtävien monimutkaistuessa ja uudistuessa julkisen vallan järjestämä ammattikoulutus on tärkeää osaavan työvoiman saamiseksi.
Hyvään liiketoimintaympäristöön kuuluu aineettomia tarpeita, joihin on vastattava vuorovaikutuksella eikä säädöksillä
Pehmeät ja abstraktit asiat ovat muuttumassa konkreettisiksi kynnyskysymyksiksi. Julkishallinnon on kiinnitettävä huomiota uudenlaisiin asioihin, joita nykyajan yritykset pitävät tärkeinä.
Yritysten uudenlaiset kriteerit voivat liittyä kulttuuriin, kokemuksiin ja tunnepohjaisiin asioihin: asiakaskokemukseen, kokeilukulttuuriin, katukuvan omaleimaisuuteen, arvovaltapalveluihin, luottamukseen viranomaisia ja toisia kansalaisia kohtaan, kumppanuuteen yrityksen ja viranomaisten välillä, sallivuuteen jne.
Tällaiset asiat eivät ole pelkällä lainsäädännöllä saavutettavissa vaan vaativat jatkuvaa vuorovaikutusta. Yritysten ja viranomaisten välisen jatkuvan dialogin tärkeyttä on syytä korostaa, sillä yrityksen investoinnissa on kysymys ihmisten tekemästä päätöksestä parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella.
Tarkastusvirasto suosittaa, että
Lupaprosessien sujuvoittamiskeinoina painotetaan yhteistyön ja yksinkertaistamisen keinoja, kuten ennakkoneuvotteluja ja rutiiniluonteisten lupien siirtoa ilmoitusmenettelyyn. Lupahallinto on konkreettista asiakaspalvelua, jossa vuorovaikutuksella on suuri merkitys. Jo aloitettuja sujuvoittamishankkeita on tärkeää viedä ripeästi eteenpäin.
Valtiovarainministeriö myötävaikuttaa siihen, että hallinnon kehittämishankkeissa vastataan yritysten odotuksiin uudenlaisesta kumppanuusajattelusta, jossa aktiivisesti kommunikoiden edistetään yhdessä yritysten investointeja mutta säilytetään kuitenkin viranomaistoiminnan puolueettomuus.