Suhdannelämpökartta

Suhdannetila oli kesän 2025 lopussa melko heikko. Lämpökartta oli edelleen sininen eli suhdanne oli pakkasen puolella. Heikko jakso on kestänyt jo yli kaksi vuotta. Ensimmäisiä varovaisia toipumisen merkkejä on ilmassa: lämpökartasta löytyy yksittäisiä punaisia pilkkuja, ja lisäksi pääosin sinisenä olleet indikaattorit ovat osittain hieman haalistuneet.

Lähteet: VTV:n laskelmat, Viron finanssipolitiikan valvontaelin Eelarvenõukogu, TEM, TK, EK, DG ECFIN, Eurostat (noudettu Robonomistilla).

Lämpökartta kuvaa kotimaan talouden kehitystä suhdannevaihteluiden kautta. Suhdannevaihteluita seurataan 11 indikaattorilla, joihin sisältyy muun muassa työmarkkinatilannetta, inflaatiota ja luottamusta kuvaavia indikaattoreita.

Lämpökartan värit muuttuvat indikaattorien arvojen mukaan. Punainen väri tarkoittaa, että indikaattorin mukaan talous kasvaa keskimääräistä nopeammin. Sininen väri tarkoittaa, että talouden kasvu hidastuu. Mitä useampi indikaattori on punaisena, sitä todennäköisempää on, että taloudessa menee hyvin. Vastaavasti mitä enemmän indikaattoreita on sinisenä, sitä todennäköisempää on, että taloudessa menee huonosti.

Lämpökartan avulla voi arvioida, kuinka vastasyklistä finanssipolitiikka on. Vastasyklisessä finanssipolitiikassa finanssipolitiikka mitoitetaan suhdanteen mukaan. Tällöin laskusuhdanteessa julkinen talous tukee talouskasvua, kun taas noususuhdanteessa julkinen talous hillitsee talouden ylikuumentumista sekä kerää taloudellisia puskureita tulevaa varten. Vastasyklinen finanssipolitiikka edellyttää ajantasaista ja luotettavaa tietoa suhdannetilanteesta.

Yhdistelmäindikaattori kuukausi- ja vuositasolla

Suhdannelämpökartan yksittäisistä suhdanneindikaattoreista on koottu myös yhdistelmäindikaattori, joka kuvaa koko talouden suhdannetilannetta. Yhdistelmäindikaattoria voidaan tarkastella kuukausi- ja vuositasolla. Esityksen aikavälin voi itse valita.

Kuukausitason yhdistelmäindikaattorissa suhdannevaihtelut näkyvät melko jyrkkinä, kun taas vuositason indikaattorissa ne näkyvät loivemmin. Kuukausitason yhdistelmäindikaattori siis hahmottaa suhdannetilannetta selvästi herkemmin kuin vuositason indikaattori.

Yhdistelmäindikaattorin arvo lasketaan lämpökartan indikaattoreista. Puolet painoarvosta tulee kysely- ja ilmapiiri-indikaattoreista ja puolet reaalitalousindikaattoreista.  Tarkat painotukset on esitetty taulukossa alla.

Indikaattoritaulukko

Yhdistelmäindikaattori ja tuotantokuiluarvio

Yksi lämpökartan ja sen yhdistelmäindikaattorin suurimmista eduista on se, että ne kuvaavat suoraan suhdannetilannetta. Lisäksi lämpökartta perustuu vain sellaisiin tilastotietoihin, jotka tarkentuvat jälkikäteen hyvin vähän.

Suhdannetilan kuvaamiseen käytetään myös epäsuoria tapoja kuten tuotantokuilua. Tuotantokuilu on potentiaalisen tuotannon ja toteutuneen tuotannon eli bruttokansantuotteen erotus. EU:n komissio ja jäsenmaat sekä kansainväliset organisaatiot, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), laskevat tuotantokuilun arvion tuotantofunktiomenetelmällä. Menetelmän heikkous on, että tuotantokuilun arvio voi tarkentua jälkikäteen merkittävästi. Näin on esimerkiksi käynyt vuosina 2021 ja 2022.

Yhdistelmäindikaattori ja tuotantokuiluarvio kehittyvät usein samansuuntaisesti, mutta erovaisuuksiakin löytyy.

Lämpökartan taustaa

Lämpökartan idea perustuu Viron finanssipoliittisen neuvoston (Eelarvenõukogu) alun perin kehittämään, neljännesvuosittain julkaistuun talouden lämpökarttaan. Suomen lämpökartassa on hyödynnetty talouden luottamusindikaattoreiden lisäksi Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton kuukausittaista suhdannetilastojen järjestelmää.