Siirry sisältöön

Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätös vuodelta 2023

Tilinpäätöksessä raportoidaan tarkastusviraston taloudesta ja toiminnasta, esimerkiksi toiminnallisten tulostavoitteiden toteutumisesta. Tilinpäätös sisältää VTV:n toimintakertomuksen, taseen, tuotto- ja kululaskelman, talousarvion toteumalaskelman sekä liitetiedot.

Pääjohtajan katsaus: Strateginen suunta kirkastettu, perustehtävää kunnioittavat tavoitteet asetettu

Vuonna 2023 uudistimme tarkastusviraston strategian (2024–2030) ja aloitimme toiminnan uudessa organisaatiomallissa. Strategiaa valmisteltiin yhteisesti keskustellen ja pohtien kevään aikana. Strategian lähtökohtana on keskittyminen tarkastusviraston perustehtävien hoitamiseen vaikuttavasti ja tehokkaasti.

Tarkastusviraston strategisena tehtävänä on kestävän julkisten varojen hoidon sekä tehokkaasti ja avoimesti toimivan valtionhallinnon turvaaminen. Tämän tehtävän lisäksi olemme määritelleet toimintamme strategiset painopisteet sekä strategiset mahdollistajat, jotka nimensä mukaisesti mahdollistavat tuloksekkaan toiminnan. Määritellyt strategiset painopisteet ja strategiset mahdollistajat yhdessä luovat viraston toiminnalle tavoitteet. Myös arvot uudistimme keskustellen: virastolaisten mielestä työmme ytimessä ovat vastuullisuus, objektiivisuus ja rohkeus. Tarkastusviraston uusi linjaorganisaatio aloitti toimintansa 1.1.2023. Virastossa toimii kolme yksikköä: tarkastusyksikkö, valvontayksikkö sekä yhteiset palvelut -yksikkö.

Avoimuusrekisterilaki hyväksyttiin helmikuussa ja tarkastusvirastolle tuli virallisesti uusia tehtäviä. Valmistauduimme vuoden aikana uuteen tehtäväämme luoden uutta järjestelmää sekä toimintatapoja. Avoimuusrekisterin neuvottelukunta aloitti toimintansa toukokuussa ja erilaisia infotilaisuuksia järjestettiin ahkerasti sidosryhmille.

Toteutimme tarkastus- ja valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset ja valvontatehtävät sekä uudistimme tarkastusaiheiden suunnittelujärjestelmää. Tarkastusaiheiden kautta toimeenpanemme lähivuosina strategiamme mukaisia painopisteitä. Kartoitimme tarkastuksen osaamisalueet standardien mukaisesti ja vastasimme niihin järjestämällä tarkastuskoulutuksia. Keväällä annoimme hallitusneuvottelijoille tarkastusviraston evästykset vaalikaudelle 2023–2027. Asiantuntijoitamme kutsuttiin kuulemisiin myös hallitusneuvotteluiden aikana.

Tarkastusvirastolle asetettiin vuoden aikana uusi neuvottelukunta. Tarkastusvirasto kutsui neuvottelukuntaansa 20 jäsentä sekä kaksi pysyvää asiantuntijaa. Ensimmäinen neuvottelukunnan kokous pidettiin lokakuussa ja puheenjohtajaksi valittiin eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä. Lakisääteinen neuvottelukunta kehittää ja ylläpitää yhteyksiä tarkastusviraston ja sen sidosryhmien välillä sekä seuraa tarkastustoiminnan tuloksellisuutta ja palvelukykyä eri yhteistyötahojen kannalta.

Vuoden 2023 aikana valmistauduttiin isännöimään tarkastusvirastojen kattojärjestön INTOSAI:n ympäristötarkastuksen työryhmän yleiskokousta tammikuussa 2024. Pohjoismaiden tarkastusvirastojen vuoden 2023 pääjohtajakokous (Riksrevisorsmötet) pidettiin lokakuun alussa Helsingissä. Kokouksen keskusteluteema oli strategia.

Tarkastusviraston juuret ulottuvat lähes 200 vuoden taa. Revisionioikeus perustettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1824, ja ensimmäinen tarkastaja aloitti työnsä keväällä 1825. Valtiontalouden tarkastamisen kehitystä ja yhteiskunnan muutoksen heijastumista siihen käsitellään historiikissa, jonka kokoaminen on jo vauhdissa ja joka valmistuu keväällä 2025.

Tarkastusvirasto päätti peruuttaa osan kasvaneesta siirtomäärärahan siirtyvästä erästään, yhteensä 1,0 miljoonaa euroa vuodelta 2023. Peruutuksella oli sekä periaatteellista merkitystä, että käytännön perusteet. Siirtyvän erän suuruuteen vaikuttivat useat syyt, kuten strategiaan kytkeytyvien kehittämismenojen ja muiden palveluhankintojen siirtyminen, erityisesti digitalisaatiokehittäminen. Siirtyvän erän peruutuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta tarkastusviraston toimintaa rajoittavana tekijänä.

Työhyvinvointikyselyn tulosten kautta saimme positiivista ja tärkeää tietoa henkilöstömme työtyytyväisyydestä. Hybridityö jatkui ja keskustelimme sen toimivuudesta dialogeissa ja laadimme yhteistyössä hybridityön pelisäännöt. Haluan kiittää koko henkilöstöä aktiivisuudesta työyhteisön jäseninä sekä tuloksekkaasta ja hyvin hoidetusta työstä.

Sami Yläoutinen

pääjohtaja

VTV:n asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää tästä raportista

Jenni Leppälahti

Talouspäällikkö

Talouspalvelut

Tiina Aspenström

Taloussuunnittelija

Talouspalvelut