Asiointikanavien järjestäminen ja digiasioinnin tuki
Valokuva: Getty Images
Digipalvelut ovat viranomaisten näkökulmasta usein kustannustehokkain ja sujuvin tapa järjestää asiointi. Tarkastus pyrki tuottamaan tietoa siitä, miten viranomaiset järjestävät asioinnin niille asiakkailleen, jotka eivät pysty käyttämään digipalveluja tai jotka tarvitsevat tukea digiasiointiin.
Tarkastusaihe oli ajankohtainen erityisesti siksi, että pääministeri Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on tehdä digitaalisista palveluista ensisijainen asiointikanava viranomaispalveluissa. Tarkastusaiheen taustalla oli myös huoli siitä, että yhteiskunnan ja palveluiden digitalisoitumisen myötä yhä suurempi osa kansalaisista voi jäädä palveluiden ulkopuolelle. Tarkastusaiheella on yhteiskunnallista merkitystä, mutta aiheen valtiontaloudellista merkitystä on vaikea arvioida.
Tarkastuksessa tuli selkeästi esiin, että digiasioinnille tarvitaan vaihtoehtoisia asiointikanavia myös jatkossa. Digiasioinnin esteet voivat johtua useista eri syistä, ja kyky digiasiointiin voi vaihdella tilannekohtaisesti. Sen vuoksi viranomaisten on syytä huolehtia myös vaihtoehtoisten asiointikanavien saatavuudesta ja kehittämisestä.
Digituen alueellisia verkostoja kehitettiin valtiovarainministeriön koordinoimissa hankkeissa vuosina 2016–2021. Hankkeiden päätyttyä verkostot ovat kuitenkin pääosin hiipuneet, koska niiden vetovastuu ei ole kuulunut kenellekään. Tarkastusvirasto katsoo, että digituen alueellinen koordinaatiovastuu tulisi määritellä meneillään olevan valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamisen yhteydessä. Yhteisten palvelupisteiden konseptia on myös syytä kehittää ensimmäisistä toteutuksista saatujen oppien ja kokemusten pohjalta, jotta konsepti olisi mahdollisimman toimiva niin asiakkaiden kuin henkilöstön kannalta.
Lisätietoja
Toni Äikäs
Johtava tuloksellisuustarkastaja
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö