Siirry sisältöön

Finnfundin sijoitustoiminta ja riskienhallinta

Jälkiseuranta tehty: 08.04.2026

Ulkoministeriön omistajaohjauksen olisi hyvä määritellä rajat Finnfundin rahoitukselle sekä huomioida omistuksesta valtiolle muodostuvat riskit. Jälkiseurannan mukaan riskienhallintaa on kehitetty, mutta omistajastrategian laatiminen Finnfundin rahoitukselle on edelleen kesken.

Jälkiseurannan yhteenveto

Jälkiseurannan perusteella ulkoministeriö on kehittänyt Finnfundiin liittyvää riskienhallintaa ja ulkoministeriössä on käynnissä sisäinen prosessi, jossa määritellään omistajastrategia Finnfundin rahoitukselle, mutta prosessi on vielä kesken. Ulkoministeriön tuoreessa omistajaohjausmuistiossa Finnfundin keskeisimmäksi tehtäväksi on määritelty luoda ja kehittää rahoituksellaan laaja-alaisesti taloudellista toimintaa kehittyvissä maissa sijoittamalla niissä maissa kestävää ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa harjoittaviin yrityksiin.

Tarkastusviraston suositukset

Ulkoministeriö laatii arvion Finnfundin sijoitustoiminnasta valtiolle syntyvistä taloudellisista ja muista riskeistä ja niistä mahdollisesti syntyvistä vastuista.

Toteutunut täysin tai lähes täysin

Ulkoministeriö määrittelee, millaisissa tilanteissa Finnfund tarvitsee tai ei tarvitse valtion lisärahoitusta ja kuinka suureksi Finnfundin valtion rahoitus on tarkoituksenmukaista kasvattaa.

Toteutunut jossain määrin

Ulkoministeriö tarkentaa omistajaohjauksessaan Finnfundille asetettua erityistehtävää ja määrittelee, millaisia kehitysvaikutuksia Finnfundin sijoitustoiminnalla ensisijaisesti tavoitellaan. Lisäksi ulkoministeriön tulisi varmistaa, että Finnfundin kehitysvaikutusten raportointia, vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa kehitetään yhdessä yhtiön strategisten vaikuttavuustavoitteiden kanssa.

Toteutunut täysin tai lähes täysin

Tietoa tarkastuksesta

Finnfund tarjoaa kehitysmaissa toimiville yrityksille rahoitusta, lainoja ja investointeihin liittyvää erikoisosaamista. Finnfund saa rahoituksensa Suomen valtiolta, yksityisiltä pääomamarkkinoilta ja sijoitustensa tuotoista. Finnfund tekee vuosittain noin 20–30 uutta investointia yhteensä noin 200–250 miljoonalla eurolla. Vuoden 2021 lopussa sen sijoitusomaisuuden tasearvo oli 657 miljoonaa euroa.

Tarkastuksella selvitettiin, millaiset edellytykset Finnfundin sijoitustoiminnalla on saavuttaa sille asetettuja tavoitteita ja onko sen riskienhallinta riittävällä tasolla, ettei sijoitustoiminnasta aiheudu vältettävissä olevia kustannuksia ja riskejä valtiolle. Lisäksi tarkastuksella selvitettiin, miten ulkoministeriön omistajaohjaus on edistänyt yhtiön tavoitteita ja riskienhallintaa.

Valtio on antanut Finnfundille vuosittain lisää rahoitusta. Vaihtovelkakirjalainana annettu rahoitus luetaan finanssisijoitukseksi ja siten kehyksen ulkopuoliseksi menoksi. Tämä voi johtaa Finnfundin velkarahoituksen suosimiseen verrattuna vastaaviin kehitystavoitteisiin tähtääviin politiikkatoimiin, jotka rahoitetaan kehyksen sisältä. Samankaltaisiin tavoitteisiin tähtääviä toimia tulisi aidosti verrata toisiinsa ja valita tehokkain keino tavoitteeseen pääsemiseksi. Ulkoministeriön olisi hyvä myös laatia suunnitelma, kuinka suureksi valtion rahoitusta Finnfundissa voidaan kasvattaa.

Finnfundin omistajaohjaus painottuu tavoitteiden määrittelyyn ja niiden saavuttamisen arvioimiseen. Lisäksi omistajaohjauksessa olisi hyvä kiinnittää huomiota Finnfundin toiminnasta valtiolle syntyviin taloudellisiin sekä muihin riskeihin. Omistajaohjauksessa olisi esimerkiksi hyvä arvioida, millaisia vastuita syntyy hallitusohjelman linjauksesta, jossa turvataan Finnfundin toimintaedellytykset.

Finnfundin sijoitustoiminnan aikaansaamien kehitysvaikutusten seuranta keskittyy enemmän kohdeyhtiöiden toiminnan kuin toiminnan vaikuttavuuden määrälliseen tilastointiin. Finnfundin kehitysvaikutusten ennakkoarviointi on kehittynyt viime vuosina, mutta kehitysvaikutusten roolia hankepäätösten tekemisessä voisi vahvistaa edelleen. Hankevalinnassa olennaisin ohjausvaikutus on hankkeen liiketaloudellisella kannattavuudella. Rahoitettavat yritykset useimmiten tavoittelevat ensisijaisesti taloudellista tuottoa, ja tavoiteltavien kehitysvaikutusten ajatellaan syntyvän, kun hanke toteuttaa Finnfundin sijoituskohteille asetetut vaatimukset sijainnista, toimialasta ja vastuullisuudesta.

Liitetiedostot

Yhteyshenkilöt

Pälvi Polojärvi

Johtava tuloksellisuustarkastaja

Tuloksellisuustarkastus

Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö

Samu Kälkäjä

Ylitarkastaja

Tuloksellisuustarkastus

Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö

URN-tunniste

URN:ISBN:978-952-499-532-0 Pysyvä linkki: https://urn.fi/urn:isbn:978-952-499-532-0