Hankeyhtiöt raideinvestointien suunnittelussa
Jälkiseuranta tehty: 28.08.2026VTV ei tarkastuksensa perusteella suosittele hankeyhtiömallia suurten ratainvestointien suunnitteluun, sillä malli aiheuttaa riskejä valtiontaloudelle. Tarkastuksen jälkiseuranta osoitti, että annettuja suosituksia on pääosin noudatettu.
Jälkiseurannan yhteenveto
Jälkiseurannassa todettiin, että tarkastuksen suosituksia on toteutettu pääosin riittävästi. Hankkeiden kannattavuustietoja on esitetty aiempaa avoimemmin, riskejä on rajattu ja rooleja selkeytetty. Poliittisen ohjauksen vuoksi virkamiesvalmistelun mahdollisuudet tehdä läpinäkyviä ja todennettavia vertailuja ennen päätöksentekoa jäävät rajallisiksi. Väyläviraston resurssien riittävyyden varmistamiseen on kiinnitetty huomiota, mutta ratkaisut resurssien varmistamiseksi ovat vielä osin avoimia.
Tarkastusviraston suositukset
Valtioneuvoston tulisi harkita vaihtoehtoisia toteutusmuotoja, tehdä niiden välisiä vertailuita sekä perustella valinnat läpinäkyvästi ja todennettavasti silloin, jos väyläinfrastruktuuria harkitaan suunniteltavan muuten kuin virastomuotoisesti.
Valtioneuvoston tulisi tehdä ensin päätökset väyläinfrastruktuurihankkeiden suurista kysymyksistä, esimerkiksi ratalinjausten valinnasta, jos radan suunnittelu aiotaan antaa hankeyhtiön tehtäväksi.
Valtioneuvoston tulisi varmistaa ennen suurten ratahankkeiden etenemistä mahdolliseen toteutusvaiheeseen, että hankkeiden yhteiskunta- ja liiketaloudellista kannattavuutta koskevat tiedot esitetään läpinäkyvästi. Valtioneuvoston tulisi myös tunnistaa esimerkiksi roolitukseen, ohjaukseen, valvontaan, rahoitukseen ja lainsäädännön luomiin edellytyksiin liittyvät riskit ja varmistaa niiden hallinta. Edelleen valtioneuvoston tulisi selkeyttää Väyläviraston rooli ja varmistaa, että sillä on resurssit niiden tilanteiden ratkaisemiseksi, jotka koskevat rakennettavan radan yhteyttä muuhun liikenneverkkoon ja maankäyttöön.
Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi selkeyttää omaa rooliaan omistajaohjaajana hankeyhtiöiden ja niiden osakkaiden suhteen sekä varmistaa, että hankeyhtiö toimii vastuullisesti yhteistyössä pienosakkaidensa suuntaan.
Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi täsmentää eri osapuolten roolia hankeyhtiöiden toimintakokonaisuudessa ja varmistaa, että esimerkiksi Väylävirastolla on käytettävissään riittävät resurssit suunnitteluyhteistyöhön.
Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi huolehtia siitä, että hankeyhtiöiden toiminnassa syntyneet hyvät käytänteet siirretään soveltuvin osin myös väylähallinnon toimintaan.
Tietoa tarkastuksesta
Osakeyhtiömuotoisen hankeyhtiön käyttö valtion talousarviorahoituksen täydentämisessä suurten ratahankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa on Suomessa uusi käytäntö. VTV tarkasti hankeyhtiömallia vuosina 2020–2022 perustettujen suunnitteluyhtiöiden Turun Tunnin juna Oy:n, Suomi-rata Oy:n ja Itärata Oy:n toiminnassa. Tarkastus selvitti valtiontalouden näkökulmasta, miten hankeyhtiömallilla suunnittelu vaikuttaa toiminnan tarkoituksenmukaisuuteen, tehokkuuteen ja tavoitteiden saavuttamiseen.
Hankkeiden arvioidut suunnittelukustannukset vaihtelevat 25 ja 155 miljoonan euron ja rakentamiskustannukset 1,7–5,5 miljardin euron välillä. Valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat arvioineet, että hankkeista voi syntyä 33–51 miljoonan euron vuosittainen kustannusvelvoite julkiselle sektorille useiksi kymmeniksi vuosiksi. Hankkeilla voi olla laajempia taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi maankäytön- ja työmarkkinoilla tai aluetalouteen ja kiinteistö-, tulo ja arvonlisäveroihin.
Hankeyhtiömallin vahvuutena on pidetty yhtiöille myönnettyä pitkäjänteistä rahoitusta koko suunnitteluvaiheen ajalle. Tarkastus osoitti, että rahoitus voi muuttua tai peruuntua, kuten kävi vuonna 2023, kun yhtiöiden rahoitusta uudelleenlinjattiin hallitusohjelmassa. Hankeyhtiöt ovat kehittäneet uusia, tehokkaita toimintatapoja ja luoneet innovatiivisia teknisiä suunnitteluratkaisuja. Hankintaympäristö on ollut haastava, eikä hankeyhtiömallilla ole vielä havaittu syntyneen merkittäviä suunnittelutyön kustannussäästöjä. Suomen lainsäädäntö ei tunnista hankeyhtiötä valtion rataverkon suunnittelijana, eikä yhtiöitä ei ole organisoitu valtiovarainministeriön yhtiöittämistä koskevan ohjeistuksen mukaisesti.
VTV suosittaa, että valtioneuvoston tulisi harkita tarkkaan hankeyhtiöiden mahdollista käyttöä ratahankkeiden suunnittelun rahoitus- ja organisaatiomuotona ja perustella valinnat läpinäkyvästi. Ennen suurten ratahankkeiden toteutusta valtioneuvoston tulee päättää kaikki suuret kysymykset, kuten ratalinjaukset ja varmistaa merkittävien riskien hallinta. Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi täsmentää eri osapuolten roolia hankeyhtiöiden toimintakokonaisuudessa ja varmistaa, että Väylävirastolla on käytettävissään riittävät resurssit suunnitteluyhteistyöhön.
Yhteyshenkilöt
Katja Estlander
Johtava tuloksellisuustarkastaja, TkT
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö