Huoltovarmuuden rahoituspohja
Kestävä huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää rahoituksen yhteensovittamista huoltovarmuustavoitteiden kanssa ja materiaalisen varautumisen kustannuksien optimointia. Huoltovarmuutta voidaan edistää päätavoitteiden rinnalla myös hankinnoista ja avustuksista päätettäessä.
Valokuva: Getty Images
Mitä tarkastettiin
- Huoltovarmuusmaksuun tukeutuvaa huoltovarmuusjärjestelmän perusrahoitusta
- Huoltovarmuusrahaston varallisuuden hallintaa ja Huoltovarmuuskeskuksen hallintomallia
- Materiaalisen varautumisen kustannuksien hallintaa
- Huoltovarmuustoimenpiteiden seurantaa ja koordinaatiota
- Sisäänrakennettuun varautumiseen perustuvan huoltovarmuusjärjestelmän edellytyksiä
Tärkeimmät havainnot
- Huoltovarmuusrahaston liikkumavara on kaventunut
- Huoltovarmuuden tavoitteita ei soviteta yhteen siihen osoitettujen resurssien kanssa
- Huoltovarmuuskeskuksen organisaatiota ja hallintomallia on kehitetty viime vuosina, mutta työ on vielä kesken
- Omistajastrategioiden puute on heikentänyt huoltovarmuusrahaston yhtiöomaisuuden läpinäkyvyyttä
- Eri hankkeisiin liittyvät resilienssiä ja varautumista koskevat näkökohdat tulee huomioida ennalta
Lyhyesti
Huoltovarmuus on yhteiskunnan välttämättömien toimintojen varmistamista vakavissa häiriötilanteissa. Huoltovarmuutta ylläpidetään viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistoimintana. Huoltovarmuuskeskus kattaa keskitettyjä menoja huoltovarmuusrahastosta. Ministeriöt ja virastot vastaavat oman toimialansa varautumisesta ja siihen liittyvän huoltovarmuuden ylläpidosta. Tarkastuksessa varmistuttiin siitä, että huoltovarmuusjärjestelmän rahoitus varmistaa edellytykset huolehtia kriittisistä talouden toiminnoista ja teknisistä järjestelyistä kaikissa olosuhteissa. Tarkastuksen mukaan on keskeistä varmistaa huoltovarmuuden kestävä rahoitustaso ja sovittaa rahoitus tavoitteisiin sekä optimoida materiaalisen varautumisen kustannuksia. Huoltovarmuustavoitteita voidaan edistää päätavoitteiden rinnalla myös hankinnoista ja avustuksista päätettäessä. Eduskunnan budjettivallan turvaamiseksi olennaiset huoltovarmuus tavoitteet tulee esittää budjettimäärärahan perusteluissa.
Huoltovarmuuden rahoitus tulee sovittaa yhteen huoltovarmuuden tavoitteiden kanssa.
31.12.2024
2,1 mrd €
Huoltovarmuusrahaston tase
Tarkastusviraston suositukset
Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa Huoltovarmuuskeskuksen budjetointia kuvaamalla huoltovarmuusrahaston varojen soveltuvat käyttökohteet, jotta voidaan varmistua varojen kohdentumisesta lakisääteiseen käyttötarkoitukseensa.
Huoltovarmuuskeskus tarkentaa hallintomalliaan sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevilta osin niin, että toimeenpano-, seuranta- ja valvontavastuut ovat asianmukaisesti eriytettyjä.
Työ- ja elinkeinoministeriö varmistuu siitä, että Huoltovarmuuskeskus on yhtiökohtaisissa omistajastrategioissa asettanut yhtiöiden liiketoimintaa ja tuottoja koskevat tavoitteet ja tunnistanut näihin kohdistuvat olennaiset riskit.
Valtiovarainministeriö ohjaa ministeriöitä huomioimaan myönnettävien avustuksien huoltovarmuusvaikutukset, jos niiden arvioidaan olevan olennaisia.
Valtiovarainministeriö ohjaa ministeriöitä esittämään olennaiset huoltovarmuuteen liittyvät tavoitteet määrärahamomentin selvitysosassa.
Jälkiseurannan ajankohta
Tarkastuksen jälkiseuranta tehdään vuonna 2028.
Lisämateriaalit
PDF 780 kt Yhteenveto lausunnoista: Huoltovarmuuden rahoituspohja
PDF 164 kt
Yhteyshenkilöt
Sami Vuorinen
Johtava tuloksellisuustarkastaja
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö
Maaret Ukkonen
Johtava tuloksellisuustarkastaja, CISA, CIA
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö
Muita teemaan liittyviä raportteja
