Hyvinvointialueiden sidosyksikköhankinnat
Kilpailuttamattomat sidosyksikköhankinnat ovat hyvinvointialueilla yleinen käytäntö hankkia palveluita. Sidosyksikköhankintoihin voi kuitenkin liittyä oikeudellisia riskejä erityisesti määräysvaltakriteerin osalta.
Valokuva: Getty Images
Mitä tarkastettiin
- Sidosyksikköhankintojen lainmukaisuutta
- Sidosyksikköyhtiöihin kohdistuvaa omistajaohjausta ja valvontaa
- Sidosyksikköjärjestelyihin kohdistuvaa ulkoista ja sisäistä tarkastusta
Tärkeimmät havainnot
- Hyvinvointialueiden sidosyksikköhankinnoissa havaittiin oikeudellisia riskejä, jotka liittyvät hankintalain 15 § säädetyn määräysvaltakriteerin täyttymiseen silloin, kun omistajalla on vain vähän vaikutusvaltaa sidosyksikköön.
- Sidosyksiköiden ohjauksen ja valvonnan järjestämisessä ja toimeenpanossa havaittiin yksittäisiä kehittämiskohteita muun muassa hyvinvointialueiden konserniohjeissa, konsernijohdon toimivallan määrittelyssä sekä edustamisessa sidosyksikköyhteisöjen toimielimissä.
- Sidosyksikköihin liittyvä lakisääteinen talousraportointi oli puutteellista useilla tarkastuskohteilla. Tietojen raportointiin oikein tulisi kiinnittää huomiota.
- Sidosyksikköhankintoihin ja -järjestelyihin on kohdistunut vain niukasti hyvinvointialueen tai kunnan valvontajärjestelmään kuuluvan tarkastustoimijan tekemää laillisuuden tarkastusta.
Lyhyesti
VTV tarkasti hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan ja HUS-yhtymän sidosyksikköhankintojen järjestämistä sekä sidosyksiköiden ohjausta ja valvontaa. Sidosyksikköhankinnat ovat poikkeus pääsääntöön, jonka mukaan julkiset hankinnat tulee kilpailuttaa. Niitä voidaan tehdä ainoastaan hankintasäännöksissä asetettujen vaatimusten täyttyessä. Hyvinvointialueilla sidosyksiköiltä tehdyt suorahankinnat ovat yleinen käytäntö.
Tarkastuksen perusteella hyvinvointialueiden sidosyksikköhankintoihin liittyy oikeudellisia riskejä. Erityisesti pienosakkaan asemassa olevalla hyvinvointialueella on vain vähän keinoja käyttää määräysvaltaa sidosyksikköyhtiössä. VTV tunnisti osalla tarkastuskohteista tarpeita kehittää hyvinvointialueiden sidosyksiköiden ohjausta, valvontaa ja niitä koskevaa talousraportointia.
Hyvinvointialueiden sidosyksikköhankintoihin liittyy oikeudellisia riskejä erityisesti silloin, kun pienosakkaan asemassa olevalla hyvinvointialueella on vain vähän keinoja käyttää määräysvaltaa sidosyksikköyhtiössä.
Noin
150
Hyvinvointialueiden, HUS:n ja Helsingin kaupungin sidosyksiköiden lukumäärä yhteensä syksyllä 2024
Tarkastusviraston suositukset
Hyvinvointialueet varmistuvat siitä, että niillä on tosiasiallinen määräysvalta omistamiinsa sidosyksikköyhteisöihin sidosyksikköhankintojen laillisuuden varmistamiseksi.
Hyvinvointialueet varmistavat tarvittaessa, että niiden konsernijohdon toimivalta ja tehtävänjako on määritelty ja konserniohjeet on laadittu hyvinvointialuelaissa säädetyllä tavalla.
Hyvinvointialueet, HUS-yhtymä ja Helsingin kaupunki kiinnittävät huomiota tilinpäätöksissä raportoitavien sekä Valtiokonttorille toimitettavien tietojen oikeellisuuteen ja riittävyyteen.
Jälkiseurannan ajankohta
Tarkastuksen jälkiseuranta tehdään vuonna 2028.
Lisämateriaalit
PDF 2 Mt Yhteenveto lausunnoista: Hyvinvointialueiden sidosyksikköhankinnat
PDF 178 kt
Yhteyshenkilöt
Riku Stengård
Johtava tilintarkastaja, HT, JHT
Tilintarkastus
Tarkastusalueet: oikeusministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, tasavallan presidentin kanslia, ulkoministeriö, ympäristöministeriö
Laura Hyvönen
Johtava tilintarkastaja, HT, JHT
Tilintarkastus
Tarkastusalueet: maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali-ja-terveysministerio, työ- ja elinkeinoministeriö
Muita teemaan liittyviä raportteja
