Iäkkäiden omaishoidon tuki
Omaishoidon tukea pidetään edullisempana kuin korvaavia palveluja. Kustannukset eivät kuitenkaan sisällä lainkaan hoidettaville eikä kaikkia hoitajille annettujen palvelujen kustannuksia. Säästöpotentiaali supistuu, kun omaishoitoperheelle annetut palvelut lisääntyvät. Tuen todelliset kokonaiskustannukset tulisi selvittää.
Valokuva: Getty Images
Mitä tarkastettiin
- Iäkkäiden omaishoidon tuen taloudellisten tavoitteiden toteutumista.
- Omaishoidon tuen houkuttelevuutta eri hyvinvointialueilla.
- Omaishoitajille tarjottavia hoitotehtävää tukevia palveluja.
- Omaishoidon tuen myöntämiskäytäntöjä.
Tärkeimmät havainnot
- Omaishoidon tuen kustannustietojen puutteet vaikeuttavat säästöjen arvioimista.
- Tietopuutteet vaikeuttavat tiedolla johtamista omaishoidon tuessa.
- Hyvinvointialueiden erot korostavat tarvetta yhtenäistää omaishoidon tuen sääntelyä.
- Alueiden sisäiset erot palvelutarjonnassa lisäävät omaishoidon tuen asiakkaiden eriarvoisuutta.
- Suuret asiakasmäärät heikentävät omaishoitoperheiden tilanteiden seurantaa.
Lyhyesti
Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä hoitajalle tarjottavasta hoitopalkkiosta, vapaapäivistä ja hoitotyötä tukevista palveluista. Tuen tavoitteena on edistää hoidettavan hyvinvointia, mahdollistaa turvallinen kotona asuminen ja tuottaa säästöjä verrattuna korvaaviin palveluihin.
Omaishoidon tuen todellisista kustannuksista ei ole kuitenkaan kattavaa tietoa, sillä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustieto on puutteellista eivätkä kaikki omaishoitoperheille myönnettyjen palvelujen kustannukset sisälly omaishoidon tuen kokonaiskustannuksiin. Hyvinvointialueilla myöntämiskäytännöt ovat alueiden sisällä yhtenäiset, mutta omaishoitoperheiden seuranta vaihtelee alueittain. Alueiden välillä on eroja sekä myöntämiskriteereiden tulkinnassa että palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointimittareiden tulosten soveltamisessa. Hyvinvointialueiden sisällä omaishoitoperheiden palvelujen saavutettavuus vaihtelee asuinkunnan mukaan.
Omaishoidon tuen kokonaiskustannuksista ei ole kattavaa tietoa.
Omaishoitoperheitä
50–280
omatyöntekijää kohden alueilla vuonna 2024
Suomessa yli
31 000
65 vuotta täyttänyttä omaishoidettavaa vuonna 2024
Tarkastusviraston suositukset
Iäkkäiden omaishoidon tuen kustannusten läpinäkyvyyttä tulee parantaa, jotta kustannussäästöt voidaan luotettavasti todentaa ja laskea. Sosiaali‑ ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön tulee selvittää omaishoidon tuen todelliset kokonaiskustannukset ja varmistaa, että kustannuksia seurataan kansallisesti ja alueellisesti yhdenmukaisesti.
Sosiaali‑ ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön tulee varmistaa, että hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on riittävä tietopohja iäkkäiden omaishoidon tukea koskevaan päätöksentekoon.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee edistää omaishoidon tuen tilastoinnin ja tietorakenteiden kansallista harmonisointia sekä tietojen laadun varmentamista.
Sosiaali- ja terveysministeriön tulee tarkentaa omaishoitolain alimman hoitopalkkion myöntämisedellytyksiä koskevia säännöksiä, jotta omaishoidon tuen myöntäminen kansallisesti yhdenvertaisin perustein toteutuu.
Sosiaali- ja terveysministeriön tulee asettaa kansalliset määrälliset tavoitteet iäkkäiden omaishoidon tuen kattavuudelle, jotta omaishoidon tuen järjestelmää voidaan ohjata ja kehittää tehokkaasti sekä saavuttaa potentiaaliset kustannussäästöt.
Jälkiseurannan ajankohta
Tarkastuksen jälkiseuranta tehdään vuonna 2028.
Lisämateriaalit
PDF 2 Mt Yhteenveto lausunnoista: Iäkkäiden omaishoidon tuki
PDF 278 kt
Yhteyshenkilöt
Olli Karsio
Ylitarkastaja
Tuloksellisuustarkastus
Taina Rintala
Tuloksellisuustarkastusneuvos, VTT, OTT
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö
