Kehysjärjestelmän ja julkisen talouden suunnitelman tietosisällön jatkuva tarkastus
Kehysjärjestelmä rajaa valtion menojen kasvua. Kehysmenoja koskeva säästötavoite on kuitenkin ollut epäselvä hallituskauden alusta asti. Samaan aikaan kehysmenoja ovat kasvattaneet kehyksen ulkopuolelle määritellyt menoerät, joilla kehystä on nostettu. Olisi tärkeää yhteensovittaa tuloja ja menoja koskevat päätökset jo hallitusohjelmassa, sekä määritellä, miten muuttuviin tilanteisiin reagoidaan hallituskauden aikana.
Valokuva: Ville-Veikko Heinonen
Mitä tarkastettiin
- Toimiiko kehysjärjestelmä läpinäkyvästi
- Onko kehysjärjestelmällä saavutettu sille asetetut tavoitteet
- Ovatko julkisen talouden suunnitelman tiedot säädösten mukaisia
Tärkeimmät havainnot
- Kehysjärjestelmä edistää valtion menojen läpinäkyvyyttä.
- Kehysmenoja koskeva säästötavoite on ollut epäselvä hallituskauden alusta asti.
- Hallituksen investointiohjelma nostaa menoja, mutta ei lisää vastaavasti tuloja.
- Kehysjärjestelmää ei ole täysimääräisesti hyödynnetty säästöjen toteuttamiseksi.
- Julkisen talouden suunnitelman tietosisältö laajenee vuonna 2027.
Lyhyesti
Nykymuotoinen kehysjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2004. Kehysjärjestelmän avulla hallitus asettaa valtion menoille sitovan rajoitteen hallituskauden kaikille vuosille. Kehysrajoitteen piiriin kuuluu noin 86 prosenttia valtion talousarvion menoista. Julkisen talouden suunnitelmassa esitetään julkisen talouden ja sen osa-alueiden keskeisiä tulo- ja menoeriä koskevat arviot kyseisenä budjettivuonna sekä keskipitkällä ajanjaksolla.
Kehysjärjestelmään ja julkisen talouden suunnitelmaan kohdistuvan, vuosittain toteutettavan tarkastuksen tavoitteena on varmentaa kehysjärjestelmän ja julkisen talouden suunnitelman tietosisällön riittävyyttä ja läpinäkyvyyttä. Tarkastuksella tuotetaan tietoa kehysjärjestelmään sisältyvistä päätöksistä ja niiden mahdollisista vaihtoehdoista.
Kehysmenoja koskeva säästötavoite on ollut epäselvä hallituskauden alusta asti, ja uusia päätöksiä kehystason laskemisesta on tehty läpi hallituskauden. Kehysmenoja ovat kuitenkin samanaikaisesti kasvattaneet kehyksen ulkopuoliset menoerät, jotka on voitu viedä kehykseen ilman rajoitetta. Hallituksen päätökset ovat laskeneet kehysmenoja yhteensä 632 miljoonaa euroa vuodelle 2027, mutta loppusumma voi vielä uusien päätösten takia päivittyä.
Käytännöstä, jossa kehystä nostetaan automaattisesti vastaamaan uusia menopäätöksiä, tulisi luopua kehysjärjestelmässä kokonaan. Tällaisia menoja ovat olleet Ukrainalle suunnattu tuki sekä hallituksen investointiohjelma. Näiden menojen jättämiselle kehyksen ulkopuolelle ja sen jälkeen niiden viemiselle kehykseen ei ole kehysjärjestelmässä perusteita. Investoinnit pitäisi rahoittaa kehyksen sisällä, eikä menoja voi uskottavasti rahoittaa valtion omaisuustuloja lisäämällä.
Käytännöstä, jossa kehystä nostetaan automaattisesti vastaamaan uusia kehyksen ulkopuolella tehtyjä menopäätöksiä, tulisi luopua kehysjärjestelmässä kokonaan.
Noin
86 %
valtion talousarvion menoista kuuluu kehysrajoitteen piiriin.
79 mrd. €
Ennakoitu kehysrajoite vuodelle 2027
Jälkiseurannan ajankohta
Tarkastuksesta ei tehdä jälkiseurantaa, koska aihetta tarkastetaan vuosittain.
Yhteyshenkilöt
Sini Salmi
Johtava finanssipolitiikan tarkastaja
Finanssipolitiikan tarkastus
