Natoon liittyvä valmistelu ja päätöksenteko
Suomen Nato-jäsenyyden alussa on valtionhallintoon luotu nopeasti valmistelun ja päätöksenteon rakenteita ja toimintatapoja. Niitä on myös kehitetty, kun tieto Naton toiminnasta on lisääntynyt. Nykyiset rakenteet ja toimintatavat eivät kuitenkaan kaikin osin ole toimivia, mikä lisää valmistelun ja päätöksenteon sujuvuuteen kohdistuvia riskejä.
Valokuva: Juha Roininen / Ulkoministeriö
Mitä tarkastettiin
- Nato-asioiden valmistelua ja päätöksentekoa valtioneuvostossa
- Nato-jäsenyyden valtiontaloudellisten vaikutusten arviointia
- Eduskunnan informointia Natoon liittyvissä asioissa valtioneuvoston taholta
- Ministeriöiden ja hallinnon organisaatioiden rooleja ja tehtäviä Nato-asioihin liittyvässä valmistelussa
Tärkeimmät havainnot
- Kansallinen kannanmuodostus on toiminut myös lyhyellä varoitusajalla käsittelyyn tulevissa asioissa.
- Hallinto on tuottanut pääosin riittävästi tietoa päätöksentekijöille.
- Nato-jäsenyyden valtiontaloudellisten vaikutusten arviointi ja esittäminen ei ole ollut riittävän läpinäkyvää.
- Tiedonkulku ja tietojärjestelmät ovat merkittävin ongelma Natoon liittyvässä valmistelussa.
Lyhyesti
Nato-jäsenyyden valtiontaloudellinen merkitys on huomattava. Hallitus arvioi liittymisen yhteydessä, että Naton jäsenyydestä valtiolle aiheutuvat suorat kustannukset ovat 70–100 miljoonaa euroa vuodessa. Epäsuorat kustannukset ovat merkittävästi tätä suuremmat. Jatkossa Natoon liittyvät menot sisältyvät pääosin puolustushallinnon kasvaviin määrärahoihin, eikä niiden erottaminen omana kokonaisuutenaan kansallisen puolustuksen kustannuksista ole tarkoituksenmukaista.
Kokonaisuutena Suomen valtionhallinto on onnistunut Natoon liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa hyvin. Suomi on pystynyt muodostamaan kansallisen kannan lyhyelläkin varoitusajalla Natossa käsittelyyn tuleviin asioihin ja saavuttanut tavoitteitaan Natossa. Valtioneuvosto on välittänyt tietoa eduskunnalle Nato-asioista runsaasti, mutta informointi ei aina ole ollut riittävän ennakoivaa ja oikea-aikaista.
Nykyiset rakenteet ja toimintatavat eivät kuitenkaan kaikin osin ole toimivia. Erityisesti toimijoiden välisessä yhteistyössä on ollut haasteita.
Tarkastuskertomus sisältää salassa pidettäviä osia. (Käyttö rajoitettu, TL IV, Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 24 § 1 mom. kohdat 2, 7 ja 10). Tarkastusviraston verkkosivuilla on luettavissa kertomuksen julkiset osat sisältävä versio.
Valtionhallinto on kokonaisuutena onnistunut Natoon liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa hyvin.
Eduskunnan valiokunnissa kuultiin 2022–2025 yhteensä yli
430
Natoon liittyvää asiantuntijalausuntoa.
Puolustusvoimiin lisätään lähivuosina
2 000
henkilötyövuotta Nato-jäsenyyteen liittyvistä tehtävistä johtuen.
Tarkastusviraston suositukset
Ulkoministeriö ja puolustusministeriö varmistavat osaltaan, että niiden vastuulla oleville poikkihallinnollisille, pysyville koordinaatioelimille on asetettu toimintaa ohjaavat tavoitteet ja että niiden toimintatavat on dokumentoitu.
Puolustusministeriö varmistaa, että ministeriön ja Puolustusvoimien välillä on olemassa tarkoituksenmukaiset, dokumentoidut ja vakiintuneet käytänteet Nato-asioiden valmistelun, vaikuttamisen ja kannan muodostuksen koordinointiin.
Puolustusministeriö ja ulkoministeriö varmistavat osaltaan, että kansallisen kannanmuodostuksen ja päätöksenteon kannalta keskeisiin asiakirjoihin, kuten TP-UTVA-muistioihin, sisältyy paras saatavilla oleva arvio valtiontaloudellisista vaikutuksista, ja että arvioista on saatavilla mahdollisuuksien mukaan myös julkinen asiakirja.
Ulkoministeriö, valtioneuvoston kanslia, puolustusministeriö ja Puolustusvoimat edistävät osaltaan sitä, että valtionhallinnossa on käytössä riittävät järjestelyt asiakirjojen jakamiseksi, vastaanottamiseksi ja käsittelemiseksi tietojärjestelmissä.
Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat varmistavat, että yhteisrahoituksen hakemiseen ja yhteisrahoitteisten suorituskykyjen hallintaan on olemassa tarkoituksenmukaiset ja dokumentoidut toimintamallit ja toimintaa koordinoidaan hallinnossa kotimaassa sekä Suomen Nato-edustustossa riittävästi.
Jälkiseurannan ajankohta
Tarkastuksen jälkiseuranta tehdään vuonna 2028.
Lisämateriaalit
PDF 834 kt Yhteenveto lausunnoista: Natoon liittyvä valmistelu ja päätöksenteko
PDF 279 kt
Yhteyshenkilöt
Juho-Matti Paavola
Ylitarkastaja
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: oikeusministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö
Juha Kettinen
Ylitarkastaja, YTT
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: oikeusministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö