Olympiastadionin perusparannus
Jälkiseuranta tehty: 13.01.2026Tarkastuksessa ei tullut esiin viitteitä siitä, etteikö rahoitettu kokonaisuus olisi yleisesti valtionapupäätösten mukainen. Hankkeen kustannukset ovat kuitenkin nousseet merkittävästi. Tarkastuksen valmistumisajankohtana vuoden 2020 loppupuolella hankkeen lopulliset kustannukset eivät vielä olleet tiedossa. Avustuksen prosessi päätöksenteosta myöntämiseen ei ollut kaikilta osin asianmukainen. Valtionapuviranomaisen suorittama valvonta ei vastannut monimuotoisen ja pitkäkestoisen hankkeen vaatimuksia. Valtionavustuspäätökset eivät olleet kaikilta osin valtionavustuslain mukaisia.
Valokuva: K2S ja NRT
Tarkastuksen kohteena oli Olympiastadionin perusparannushanke ja siihen valtion talousarviossa vuosina 2012–2020 osoitettu rahoitus. Hankkeessa valtionapuviranomaisena toimii opetus- ja kulttuuriministeriö. Perusparannushanketta hallinnoi Stadion-säätiö, joka on valtionavustuksen saaja. Hanketta rahoittavat Helsingin kaupunki ja valtio yhtä suurin osuuksin. Tarkastus kohdistui opetus- ja kulttuuriministeriöön valtionapuviranomaisena ja Stadion-säätiöön valtionavustuksen saajana.
Tarkastus toteutettiin laillisuus- ja asianmukaisuustarkastuksena. Hyvän hallinnon periaatteiden ja tuloksellisuuden toteutumiselle on merkittävää varmistaa, että valtion kokonaan tai osittain rahoittamissa hankkeissa valtion talousarviota ja sitä koskevia säädöksiä ja määräyksiä on noudatettu ja että hankkeita on asianmukaisesti hallinnoitu.
Tarkastuksessa ei tullut esiin viitteitä siitä, etteikö rahoitettu kokonaisuus olisi yleisesti valtionavustuspäätösten mukainen. Kustannukset ovat kuitenkin nousseet huomattavasti tarve- ja hankeselvityksestä.
Tarkastuksessa havaittiin, että avustuksen prosessi päätöksenteosta myöntämiseen ei ollut kaikilta osin asianmukainen. Tieto hankkeen kustannusarvioihin liittyvistä epävarmuuksista ei välittynyt kaikilta osin oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa rahoitusta koskevan päätöksenteon pohjaksi.
Hankkeen urakkamallin maksuperuste on ristiriidassa valtion rahoituslinjausten kanssa: valtio on määritellyt, kuinka suurella summalla se enintään osallistuu hankkeen kustannuksiin, kun taas hankkeen keskeiselle urakalle kiinteää kattohintaa ei ollut määritelty vaan kattohinta muuttuu, kun lisä- ja muutostöitä hyväksytään.
Valtionavustuspäätökset eivät olleet kaikilta osin valtionavustuslain mukaisia. Päätöksistä ei aina käynyt ilmi valtionavustuslain edellyttämiä tietoja.
Valtionapuviranomaisen suorittama valvonta ei vastannut monimuotoisen ja pitkäkestoisen hankkeen vaatimuksia, eikä hankkeeseen nimetty ohjausryhmä kyennyt asianmukaisesti suoriutumaan tehtävästään hallita hankkeen kustannuksia.
Havaintojen perusteella on annettu suosituksia valtionavustuksen myönnöstä, käytöstä ja käytön valvonnasta. Osa suosituksista liittyy hankeselvitykseen, joka Stadion-säätiön on annettava valtionapuviranomaiselle kesäkuun 2022 loppuun mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös määräajan jatkamisesta ja selvityksen myöhentämisestä on tehty 12.1.2021.
Tarkastukseen perustuvat suositukset
Kustannusten huomattava nousu huomioon ottaen valtioapuviranomaisen olisi suositeltavaa varmistaa, että sille lainsäädännön mukaisesti jälkikäteen toimitettaviin selvityksiin valtionavustuskokonaisuuden käytöstä sisältyy riittävän tarkka ja läpinäkyvä laskelma kustannusten nousun syistä.
Stadion-säätiön valtionavustuksen saajana sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionapuviranomaisena tulisi varmistua siitä, että hankkeelle kohdistetut kustannukset ovat avustuspäätöksen ja avustusehtojen mukaisia.
Korkeimman hallinto-oikeuden Stadion-säätiölle langettama hyvitysmaksu oikeudenkäyntikuluineen tulisi poistaa hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista.
Valtion osarahoittamissa hankkeissa kaikkien rahoittajaosapuolien kustannusten jakomalli tulisi dokumentoida riittävän tarkalla tasolla, jotta voidaan varmentua siitä, että malli johtaa sovittuun kustannusten jakautumiseen.
Valtionapuviranomaisen tulisi tulevissa vastaavissa hankkeissa varmistaa, että rahoituspäätösten pohjaksi välittyy riittävän läpinäkyvä tieto kustannuksista ja kustannusarvioihin liittyvistä epävarmuuksista.
Valtion osarahoittamissa hankkeissa tulisi varmistua siitä, että hankkeen urakkamalli ja rahoituspäätös ovat yhdenmukaisia.
Valtionapuviranomaisen tulee huolehtia, että valtionavustushankkeeseen liittyvät asiakirjat laaditaan asianmukaisesti ja arkistoidaan yhteneväisellä tavalla ja kattavasti. Asiakirjat tulisi arkistoida siten, että niiden hyväksymistä osoittavat merkinnät ovat myös jälkikäteen selkeästi todennettavissa.
Jotta julkisten varojen käyttö olisi läpinäkyvää ja kustannustehokasta, valtion tulisi valvoa laajoja, monimuotoisia ja pitkäkestoisia hankkeita asianmukaisesti ja riittävästi.
Mikäli valtio asettaa rahoittamiinsa kustannuksiltaan ja toteutukseltaan merkittäviin hankkeisiin ohjausryhmän, valtion tulisi varmistaa, että ryhmällä on riittävä päätösvalta hankkeen ohjaamiseen ja käytössään riittävä asiantuntemus. Ohjausryhmällä tulisi myös olla toimiva yhteys päätöksentekoon.
Jälkiseurannan yhteenveto
Jälkiseurannan perusteella osa suosituksista on johtanut valtionapuviranomaisen sisäisen valvonnan menettelyiden kehittämiseen. Edistystä on opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan tapahtunut asiakirjojen hallinnoinnissa ja dokumentoinnissa sekä hankkeiden rahoitusmallin määrittelyssä ja valvonnassa.
Hankkeen kustannusten läpinäkyvyyttä ja avustusehtojen noudattamista koskevia suosituksia ei ole toistaiseksi toteutettu riittävästi. Jälkiseurantaa jatketaan.
Lisätietoja
Olli Piiroinen
Johtava tilintarkastaja, HT, JHT
Tilintarkastus
Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö