Perhevapaauudistus ja monialainen yhteistyö lapsiperheiden palveluissa
Isien tulojen vaikutus vanhempainvapaiden pitämiseen on hieman pienentynyt perhevapaauudistuksen myötä. Jatkossa tulee seurata, miten tulotasoltaan ja syntyperältään erilaisten isien vanhempainvapaiden käyttö kehittyy. Hyvinvointialueuudistus ei ole sujuvoittanut monialaista yhteistyötä lapsiperheiden palveluissa.
Valokuva: Getty Images
Mitä tarkastettiin
- Isien vanhempainvapaiden käyttöä selittäviä tekijöitä ennen ja jälkeen perhevapaauudistuksen
- Työnantajien toimia, joilla on luotu edellytyksiä saavuttaa perhevapaauudistukselle asetettuja tavoitteita
- Lapsiperhepalveluiden monialaista yhteistyötä sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen, lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen välillä
- Lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluiden painottumista vuoden 2015 sosiaalihuoltolain uudistuksen tavoitteiden mukaisesti
Tärkeimmät havainnot
- Vanhempainvapaat kokonaan käyttämättä jättävien isien määrä ei ole merkittävästi pienentynyt, toisin kuin perhevapaauudistuksen valmisteluvaiheessa ennakoitiin.
- Pienet ja miesenemmistöiset yritykset suhtautuvat perhevapaauudistukseen varauksellisimmin.
- Monialainen yhteistyö lapsiperheiden palveluissa ei ole aina riittävää ja sujuvaa.
- Hyvinvointialueuudistus ei ole sujuvoittanut monialaista yhteistyötä lapsiperheiden palveluissa.
- Sosiaalihuoltolain mukaista asiakasprosessia sovelletaan matalan kynnyksen lapsiperhepalveluissa eri tavoin.
Lyhyesti
Tarkastus kohdistui perhepoliittisiin tukitoimiin, joista keskityttiin perhevapaauudistukseen ja alle kouluikäisten lasten ja perheiden palveluihin.
Isien tulojen vaikutus vanhempainvapaiden käyttöön on kokonaisuudessaan hieman pienentynyt. Uudistuksen myötä isät pitävät aiempaa enemmän vanhempainvapaita, mutta kokonaan vapaat käyttämättä jättävien osuus ei ole pienentynyt. Syntyperältään suomalaisten ja ulkomaalaisten isien vanhempainvapaiden käytössä jo ennen uudistusta ollut suuri ero on entisestään kasvanut, ja uudistus on lisännyt suomalaista syntyperää olevien isien todennäköisyyttä käyttää pitkiä vapaita ulkomaalaistaustaisia voimakkaammin.
Vanhempainvapaiden käyttöä edistävät hyvät käytänteet ovat harvinaisempia pienillä ja miesenemmistöisillä työpaikoilla. Niissä uudistuksen tavoitteiden kannatus ei ole yhtä vahvaa kuin suurten ja naisvaltaisten toimialojen työnantajien keskuudessa.
Perhekeskustoiminnan kehittäminen on edistänyt käytännön monialaista yhteistyötä. Sen sijaan hyvinvointialueuudistus ei ole sujuvoittanut lapsiperhepalvelujen monialaista yhteistyötä, ja muut toimijat näkevät ongelmia yhteistyössä erityisesti sosiaalipalvelujen kanssa. Matalan kynnyksen sosiaalipalveluissa on vaihtelevia käytäntöjä liittyen sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin ja yleisemminkin asiakasprosessiin. Sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperhepalvelujen ja lastensuojelun välinen raja on myös epäselvä.
Vanhempainvapaajärjestelmän merkitys valtiontaloudelle on pääasiassa välillinen, koska sen tarkoitus on edistää työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja siten tukea perheellistymistä sekä työllisyyttä. Myös lapsiperhepalvelujen toimivuuden vaikutus valtiontalouteen on ensisijaisesti välillinen. Sujuvat palvelut ennaltaehkäisevät raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.
Noin viidennes isistä ei pidä vanhempainvapaata lainkaan.
Tarkastusviraston suositukset
Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi selvittää nykyistä tarkemmin tulotasoltaan ja syntyperältään erilaisten isien vanhempainvapaiden käyttöä
Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kehittää keinoja, joilla voidaan vähentää isien vanhempainvapaiden käyttämättä jättämistä ja edistää vanhempainvapaiden kustannusten tasaisempaa jakautumista molempien vanhempien työnantajien kesken
Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi selkeyttää sosiaalihuoltolain palvelutarpeen arviointia koskevia säädöksiä ja ohjausta matalan kynnyksen lapsiperhepalveluissa
Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi sosiaalihuoltolakia uudistettaessa edistää painopisteen siirtymistä lapsiperhepalveluissa nykyistä vahvemmin korjaavista palveluista matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin lapsiperhepalveluihin.
Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tulisi lisätä lapsiperheiden sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen monialaista yhteistyötä lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen kanssa.
Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tulisi lisätä tiedotusta lapsiperheiden matalan kynnyksen sosiaalipalveluista ja sosiaalihuollon yhteydenottokanavista muille toimijoille ja perheille.
Jälkiseurannan ajankohta
Tarkastuksen jälkiseuranta tehdään vuonna 2028.
Lisämateriaalit
PDF 2 Mt Yhteenveto lausunnoista: Perhevapaauudistus ja monialainen yhteistyö lapsiperheiden palveluissa
PDF 229 kt
Yhteyshenkilöt
Sanni Hellman
Johtava tuloksellisuustarkastaja
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö
Pietari Suomela
Ylitarkastaja
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö
