Senaatti-kiinteistöt valtion toimistotilojen ja tilapalveluiden hallinnoijana
Valtion toimistotiloja ohjaa vahvimmin valtion toimitilastrategia. Sen mukaisilla, avotiloja sisältävillä monitilaympäristöillä tavoitellaan säästöjä toimitilakustannuksista. Toimistotilojen tarjoajana monopoliasemassa toimivalle Senaatti-kiinteistöille asetettavia tavoitteita on syytä tarkentaa.
Valokuva: Senaatti-kiinteistöt
Mitä tarkastettiin
- Valtion toimistotiloille ja Senaatti-kiinteistöille asetettuja tavoitteita.
- Senaatti-kiinteistöjen toimintaa valtion virastojen ja laitosten toimistotilojen ja tilapalveluiden hallinnoijana.
- Valtion toimistotiloja koskevan seurannan ja päätöksenteon tietopohjaa.
Tärkeimmät havainnot
- Toimistotiloja koskevat tavoitteet ovat osin ristiriitaisia.
- Senaatti-kiinteistöille asetettavia tavoitteita tulee täydentää ja tarkentaa.
- Merkittävä osa valtion virastojen henkilöstön edustajista ei koe monitilaympäristön vastaavan työnteon tarpeita.
- Lainsäädännön aukot ja Senaatti-kiinteistöjen liikelaitosasema mahdollistavat erilaiset tulkinnat julkisista hallintotehtävistä ja omakustannusperiaatteesta.
- Edellytyksiä tilatietopohjan muodostamiselle on parannettu, mutta toimistotilojen kustannuksia koskeva tieto ja seuranta ovat puutteellisia.
Lyhyesti
Valtion vuotuiset toimitilakustannukset olivat noin 0,9 miljardia euroa vuonna 2025. Toimistotiloissa työskentelee lähtökohtaisesti noin kolme neljäsosaa valtion henkilöstöstä, joten niiden merkitys valtiolla tehtävän työn näkökulmasta on merkittävä.
Toimistotiloja koskeva tavoitteenasetanta on osin ristiriitaista. Valtio tavoittelee kustannussäästöjä monitilaympäristöillä ja virastojen yhteiskäyttöisillä toimistotiloilla, joissa korostuvat luottamushenkilökyselyyn saatujen vastausten perusteella työrauhaongelmat yhtenä etätyön syynä. Samalla valtiovarainministeriö suosittelee virastoja velvoittamaan työntekijöitään nykyistä suurempaan läsnäoloon toimistolla.
Senaatti-kiinteistöille ei ole asetettu oman toiminnan kustannustehokkuuden tavoitetta, vaikka se on monopolitoimija, joka voi veloittaa kustannuksensa budjettirahoitteisilta valtion virastoilta ja laitoksilta. Tarkastuksessa havaittiin myös puutteita virastojen toimistotilakustannuksia koskevan tiedon raportoinnissa ja erilaiset tulkinnat lainsäädännöstä koskien hallintotehtäviä ja omakustannusperiaatteen noudattamista.
Noin
17 %
Toimistotilojen osuus valtion toimitiloista (m2)
Noin
76 %
Valtion toimistotiloissa työskentelevän henkilöstön osuus kaikista valtion työntekijöistä
Tarkastusviraston suositukset
Valtiovarainministeriön tulee täsmentää talousarvioesityksessä esitettäviä, Senaatti-kiinteistöjä koskevia palvelutavoitteita informatiivisemmiksi siten, että niistä kävisi ilmi tavoitetasot, jotka Senaatti-kiinteistöjen tulee tehtävien hoidossaan saavuttaa. Tämä edistäisi osaltaan eduskunnan ohjaustoimivallan tehokasta käyttöä.
Valtiovarainministeriön tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen vuotuisiin palvelutavoitteisiin toiminnan kustannustehokkuutta koskeva tavoite. Liikelaitoksen hallituksen tulisi myös edistää ja seurata Senaatti-kiinteistöjen kustannustehokkuuden kehittymistä.
Valtiovarainministeriön tulee varmistaa, että toimistotiloihin liittyvät, eri ohjausasiakirjoista tulevat tavoitteet ja niiden toteuttamiskeinot ovat keskenään tasapainossa.
Valtiovarainministeriön tulee varmistaa, että sillä on riittävät määräyksenantovaltuudet koskien Senaatti-kiinteistöjen tarjoamia uusia palvelumuotoja.
Valtion sisäisen toimijan Senaatti-kiinteistöjen tulee selkeyttää asiakasvirastojen kanssa tekemiensä sopimusten luonnetta täsmentämällä jatkossa niiden olevan hallintosopimuksia. Tämä ilmaisisi, että niihin sovelletaan hyvän hallinnon periaatteita.
Senaatti-kiinteistöjen tulisi tuottaa asiakasvirastoille koituvista toimistotilakustannuksista nykyistä enemmän tietoa riittävän päätöksenteon tietopohjan varmistamiseksi.
Jälkiseurannan ajankohta
Tarkastuksen jälkiseuranta tehdään vuonna 2028.
Lisämateriaalit
PDF 596 kt Yhteenveto lausunnoista: Senaatti-kiinteistöt valtion toimistotilojen ja tilapalveluiden hallinnoijana
PDF 382 kt
Yhteyshenkilöt
Johanna Salmi
Johtava tuloksellisuustarkastaja
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö
Maaret Ukkonen
Johtava tuloksellisuustarkastaja, CISA, CIA
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö