• 24.02.2025 klo 06.45
• Laillisuustarkastus

Siirtomäärärahojen mitoittaminen

Jälkiseuranta tehty: 18.06.2026

Siirtomäärärahojen mitoitukseen kohdistuneessa tarkastuksessa suositeltiin, että valtiovarainministeriö pyytää ministeriöiltä selvityksen, mikä osuus vuodelle 2025 siirtyneistä eristä on sidottu tiedossa oleviin menoihin. Ministeriö ei kuitenkaan pyytänyt selvitystä. Siirtyvät erät olivat 31.12.2025 edelleen lähes 10 miljardin euron tasolla.

Valokuva: Hanne Salonen/Eduskunta

Jälkiseurannan yhteenveto

Vuoden 2025 kehys- ja kirjanpitotietojen analyysi korostaa edelleen sitä, että vuotuinen kehys asettaa noin 85 prosentille valtion talousarviomenoista paitsi enimmäismäärän myös vähimmäismäärän, koska hallinnonaloilla ei ole kannustimia poiketa talousarvioehdotuksessaan kehyksestä myöskään alaspäin. Siirtomenomomentteihin eli vastikkeettomiin menoihin kohdistuneet leikkaukset ovat vähentäneet siirtynyttä erää, mutta virastoissa säästötoimenpiteet on toteutettu siten, että toimintamenomäärärahojen siirtyvä erä on keskimäärin kasvanut selvästi.

Jälkiseurannan perusteella valtiovarainministeriö ei ole toistaiseksi ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin suositusten toteuttamiseksi. Jälkiseurantaa jatketaan keväällä 2027 osana tarkastusviraston suorittamaa talousarvion noudattamisen tarkastusta.

Tietoa tarkastuksesta

Tarkastuksessa selvitettiin, onko siirtomäärärahojen mitoitus perusteltu asianmukaisesti ministeriöiden talousarvioehdotuksissa ja onko edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat otettu huomioon talousarvioehdotusta valmisteltaessa.  Lisäksi selvitettiin, onko valtiovarainministeriöllä asianmukaiset menettelytavat kontrolloida siirtomäärärahojen mitoitusta talousarvioprosessissa.

Vuoden 2023 talousarvioon sisältyi siirtomäärärahoja yhtensä 23,1 miljardia euroa, joista vuodelle 2024 siirtyi 6,9 miljardia euroa. Kun otetaan huomioon myös aiempina vuosina budjetoidut siirtomäärärahat, siirtyvä erä oli yhteensä 9,8 miljardia euroa. Tarkastuksen keskeinen tavoite oli lisätä siirtyvän erän läpinäkyvyyttä.

Vuodelle 2024 siirtyneestä erästä huomattava osa oli tiedossa oleviin menoihin sidottu, mutta olennainen osa oli tilinpäätöshetkellä vielä menoon sitomatta. Budjetoinnin läpinäkyvyyttä heikentää se, että aiemmilta vuosilta siirtyneitä eriä ei pääsääntöisesti talousarviossa momenttikohtaisesti esitetä.

Siirtomäärärahojen mitoittamista ohjaa eniten vuotuinen kehysbudjetointi osana monivuotista kehysmenettelyä. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän noin 85 prosentille valtion talousarviomenoista.  Käytännössä vuotuinen kehys asettaa myös vähimmäismäärän, koska hallinnonaloilla ei ole kannustimia poiketa talousarvioehdotuksessaan kehyksestä myöskään alaspäin.

Siirtomäärärahojen harkinnanvarainen mitoittaminen on ensisijaisesti muutosten budjetointia edellisen vuoden talousarvioon verraten. Esitetyt muutokset ovat osittain laskentateknisiä eikä niistä aina voi suoraan päätellä sitä, koskeeko yksittäinen muutos vain määrärahaa vai sekä määrärahaa että käyttötarkoitusta.

Tarkastusvirasto suosittaa, että valtiovarainministeriö pyytää ministeriöiltä momenttikohtaista selvitystä siitä, mikä osuus vuodelle 2025 siirtyneistä eristä on tiedossa oleviin menoihin sidottu. Lisäksi valtiovarainministeriön tulisi tarkentaa ohjausta niin, että budjetointi on asianmukaista ja läpinäkyvää.

Liitetiedostot