Tarkastussuunnitelma 2022–2026
Tarkastustyö perustuu tarkastusviraston vahvistamaan tarkastussuunnitelmaan. Tarkastussuunnitelma vuosille 2022–2026 sisältää toiminnan tulostavoitteet vuodelle 2022 sekä resurssilaskelmat ja voimavarojen kohdentamisen toiminta- ja taloussuunnittelukaudelle 2022–2026. Tarkastussuunnitelma on myös talousarviolainsäädännössä tarkoitettu toiminta- ja taloussuunnitelma.
Toimintaympäristö ja voimavarat
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- ja valvontatyö kohdennetaan valtiontaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin sekä valtiontalouden olennaisiin riskeihin.
Toimintaympäristö ja sen riskit
Tarkastusviraston tarkastusaiheiden suunnittelu pohjautuu riskien arviointiin sekä toimintaympäristön muutosten ja julkisen talouden laskelmien seurantaan. Näiden avulla suuntaamme tarkastustoimintaa vaikuttaviin ja ajankohtaisiin asioihin.
Koronapandemian vaikutukset toimintaympäristöön ovat olleet laajoja. Valtion vastuu on korostunut talouskriisin ratkaisutoimissa. Koronan aiheuttamat kustannukset sekä kansalaisten ja yritysten tukeminen talouskriisin yli on ollut käytännössä valtion vastuulla. Tämä on merkinnyt poikkeuksellista valtion varojen käyttöä ja elvyttävää finanssipolitiikkaa. Pandemia on osoittautunut pitkäkestoiseksi, ja sillä on pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan. Tämä edellyttää valtiolta toimia myös jatkossa. On kuitenkin tärkeää, että samalla pystytään toteuttamaan julkista taloutta vahvistavia toimia.
Suomen julkinen talous on jäämässä pitkäksi aikaa alijäämäiseksi. Väestön ikääntyminen, alhainen syntyvyys ja työllisyyden kohtaanto-ongelmat luovat paineen velkaantumisen jatkumiselle pidemmällä aikavälillä. Merkittäviä riskejä Suomen julkiselle taloudelle ovat edelleen valtion takausten ja muiden ehdollisten vastuiden korkea taso ja valtion nopeasti kasvaneeseen velkaan liittyvä huomattava korkoriski.
Julkisen talouden vakauttamisen kannalta oleellista on myös se, miten onnistuvat tällä vaalikaudella jo käynnistyneet yhteiskunnalliset uudistukset, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille, sekä miten edistyvät valmisteilla olevat uudistukset, kuten sosiaaliturvauudistus ja julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen siirto valtiolta kunnille (Työvoimapalvelut 2024 -uudistus). Haastetta lisää se, että samaan aikaan kun hyvinvointialueet rakentavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmiään, tavoitteena on purkaa pitkittyneen koronavirusepidemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa ja toteuttaa tiukennettua hoitotakuuta perusterveydenhuollossa. Apua rahoitusvajeeseen on haettu EU:n elpymisvälineen rahoituksesta.
Muun muassa digitalisaatio ja globalisaatio aiheuttavat hallinnon rakenteisiin ja toimintamalleihin voimakkaita muutospaineita. Myös mediakentän ja demokratian uudelleenjärjestyminen sekä luottamusyhteiskunnan murros edellyttävät jatkuvaa tilanneseurantaa ja uusiutumista. Muutoksiin sopeutuminen ja vaikuttaminen edellyttävät ennakoivaa otetta ja harkittua toimenpiteiden ja voimavarojen suuntaamista. Vain oikein suunnatuilla toimenpiteillä pystytään tukemaan kestävien, politiikkajohdonmukaisten ja pitkäjänteisten ratkaisujen syntymistä tilanteissa, joissa on sovitettava yhteen ilmiöiden poikkihallinnollisuus, ristiriitaiset tavoitteet sekä rajalliset voimavarat.
Yhteyshenkilöt
Jenni Leppälahti
Talouspäällikkö
Talouspalvelut
