Tekoälyn hyödyntäminen valtionhallinnossa
Valtionhallinto ja hyvinvointialueet näkevät tekoälyn hyödyntämisessä paljon mahdollisuuksia. Viranomaisilla on selkeä tarve yhteisten tekoälyratkaisujen kehittämiselle, mutta valtiolta puuttuu sitä tukeva toimintamalli ja rakenteet. Lisäksi lainsäädännön esteitä tulisi purkaa.
Valokuva: Getty Images
Mitä tarkastettiin
- Valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden edellytyksiä hyödyntää toiminnassaan tekoälyä.
- Tekoälyn hyödyntämisen puitteita ja reunaehtoja.
- Tekoälyn hyödyntämisen tilannetta ja arvioituja hyötyjä.
- Tekoälyn käyttöönottoa edistäviä yhteisiä toimintamalleja.
Tärkeimmät havainnot
- Hallinnossa on käynnissä paljon erilaista tekoälyyn liittyvää kehittämistä, mutta kokonaiskuva ja koordinaatio eivät ole selkeitä.
- Viranomaiset kehittävät toistensa kanssa päällekkäisiä ratkaisuja, mikä ei ole kokonaisuuden kannalta järkevää eikä kustannustehokasta.
- Lainsäädäntö ja siihen liittyvät erilaiset tulkinnat ovat keskeinen tekoälyn hyödyntämisen este ja hidaste.
- Tekoälyn hyödyntämisen tuki viranomaisille on hajallaan, eivätkä viranomaiset koe sitä riittäväksi.
- Viranomaisilla on monia tekoälyyn liittyviä verkostoja, jotka ovat oppien ja kokemusten jakamisessa tärkeitä.
Lyhyesti
Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, koska tekoälyn hyödyntämisessä on merkittävää potentiaalia parantaa julkisen hallinnon toiminnan tehokkuutta ja palveluja.
Lähes kaikki tarkastuksessa mukana olleet organisaatiot ovat tunnistaneet tekoälyn hyödyntämisen käyttötapauksia. Yleisenä haasteena on kuitenkin se, miten kokeiluista päästään eteenpäin jatkuvaan toimintaan.
Pistemäisestä kehittämisestä tulisi päästä prosessien kokonaisvaltaiseen uudistamiseen, koska tuottavuusloikka ei synny yksittäisistä kokeiluista.
Tekoälyratkaisujen kehittämisessä ja hyödyntämisessä on suuri tarve yhteistyölle ja yhteisille ratkaisuille. Viranomaiset ovat halukkaita yhteistyöhön, mutta valtiolta puuttuu sitä tukeva toimintamalli ja rakenteet.
Tekoälyn hyödyntämistä rajaa lainsäädännöllinen tulkinta, mitä tehtäviä ja tietoja tekoälylle saa antaa. Vaikka lainsäädännön esteitä on jo tunnistettu ja osin myös purettu, tällä saralla on vielä paljon tehtävää. Lisäksi informaatio-ohjauksen tulisi olla yhtenäisempää ja sen tulisi palvella viranomaisten tarpeita nykyistä paremmin.
Kyselyn mukaan
90 %
organisaatioista on pyrkinyt kehittämään henkilöstönsä tekoälyosaamista.
Kyselyn mukaan
85 %
organisaatioista on hyödyntänyt muilta viranomaisilta saatuja oppeja ja kokemuksia tekoälykehittämisessä.
Tarkastusviraston suositukset
Liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön tulee kehittää valtionhallinnon tekoälykehityksestä saatavilla olevaa tilannekuvaa vastaamaan eri kohderyhmien tarpeita ja käyttötarkoituksia.
Valtiovarainministeriön tulee määritellä toimintamallit ja rakenteet, jotka tukevat viranomaisten yhteisten tekoälyratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Valtiovarainministeriön tulee yhdessä muiden ministeriöiden kanssa jatkaa aiempaa määrätietoisemmin lainsäädännössä olevien digitalisaation esteiden purkamista ja varmistaa, että viranomaisten toimintaan keskeisesti vaikuttava lainsäädäntö on tekoälyn hyödyntämisen kanssa yhteensopivaa.
Valtiovarainministeriön tulee edistää sitä, että tekoälyn hyödyntämiseen liittyvä informaatio-ohjaus on nykyistä yhtenäisemmin koordinoitua, tarvelähtöistä ja helposti hyödynnettävää.
Jälkiseurannan ajankohta
Tarkastuksen jälkiseuranta tehdään vuonna 2028.
Lisämateriaalit
PDF 670 kt Yhteenveto lausunnoista: Tekoälyn hyödyntäminen valtionhallinnossa
PDF 229 kt
Yhteyshenkilöt
Toni Äikäs
Johtava tuloksellisuustarkastaja
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö
Pirkko Lahdelma
Johtava tuloksellisuustarkastaja, KTT
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö
