Siirry sisältöön

Toimivien logistiikka- ja kuljetusketjujen varmistaminen

Valtion toimenpiteet ovat tavoitealueillaan parantaneet logistista toimintaympäristöä, mutta luoneet myös uusia riskejä. Tarkastusvirasto suosittelee valtion resurssien priorisointia kansallisesti tärkeisiin toimintoihin.

Valokuva: Getty Images

Mitä tarkastettiin

  • Tarkastus kohdistui valtion toimenpiteisiin, jotka tähtäävät Suomen logistiikka- ja kuljetusjärjestelmän toimintavarmuuden varmistamiseen.
  • Näitä toimenpiteitä tarkasteltiin vahvuuksien edistämisen ja hyödyntämisen sekä riskien vähentämisen näkökulmasta.
  • Lisäksi tarkastettiin valtion toimenpiteiden vaikutusta Suomen logistisen järjestelmän eri toimijoihin.

Tärkeimmät havainnot

  • Valtion toimenpiteet ovat parantaneet Suomen logistista toimintaympäristöä tavoitteidensa suuntaisesti.
  • Toimenpiteiden vaikutukset ovat jakautuneet maantieteellisesti ja kohderyhmittäin eri tavoin.
  • Toimintavarmuuden ylläpitämiseksi tarvitaan taloudellisesti perusteltuja päätöksiä ja resurssien käytön priorisointia.
  • Digitaalisten järjestelmien kehittämishankkeet vaativat yhteensovittamista ja hyötyjen seurantaa.
  • Käyttövoimasiirtymän hallinta edellyttää laajaa yhteistyötä viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä sekä yhteisiä toimintamalleja, jotka tukevat siirtymää.

Lyhyesti

Toimiva logistiikka on Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden perusta. Yritysten logistiikkakustannukset ovat merkittävät, noin 12,5 % BKT:sta. Vaikka Suomen logistinen järjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna toimiva, maan syrjäinen sijainti, pitkät kuljetusketjut ja viime vuosien kriisit ovat lisänneet kustannuksia ja heikentäneet saavutettavuutta. VTV arvioi 19 valtion toimenpidettä, joilla valtio on pyrkinyt parantamaan logistiikan toimintaedellytyksiä. Toimet ovat edistäneet digitalisaatiota, käyttövoimasiirtymää, kriisitilanteisiin varautumista ja kuljetusten sujuvuutta, mutta samalla lisänneet haavoittuvuutta ja luoneet uusia riskejä. Tarkastus toi esiin tarpeen priorisoida resurssit kansallisesti tärkeisiin toimintoihin, kehittää varautumisen taloudellista arviointia, yhteensovittaa digitaalisia järjestelmiä ja hallita käyttövoimasiirtymää yhteistyöllä. Lisäksi sääntelyn on oltava selkeää ja satamien kehittämisessä huomioitava kansallisesti tärkeät kohteet.

Valtion toimet ovat parantaneet logistiikan ja kuljetusten toimintaedellytyksiä, mutta lisänneet riskejä – toimintavarmuuden turvaaminen vaatii resurssien priorisointia, selkeää sääntelyä ja yhteistyötä.

Turun yliopisto on logistiikkaselvityksissä tarkastellut logistiikkayritysten kokemuksia toimintaedellytyksistään. Arviointiasteikolla 1 tarkoittaa erittäin heikkoa ja 5 erittäin hyvää suorituskykyä. Yritysten kokemukset ovat vaihdelleet selvästi vuosina 2010–2023. Yritysten arvio omista yleisistä toimintaedellytyksistään liiketoiminnan kannalta aleni vuoden 2010 arvosta 3,7 vuoden 2014 arvoon 3,5. Tämän jälkeen yritysten arvio kohosi ja oli 3,8 vuonna 2020, mutta alkoi taas laskea ja oli 3,6 vuonna 2023.
Logistiikan koetut toimintaedellytykset Suomessa vuosina 2006–2023. (Lähde: Turun yliopisto. Logistiikkaselvitykset vuosilta 2006–2023.)
Suomen logistisen toimintaympäristön tuloksellisuuden edellytykset koostuvat sisäisistä vahvuuksista ja heikkouksista sekä ulkoisista mahdollisuuksista ja uhista.
Suomen logistisen toimintaympäristön tuloksellisuuden edellytykset. (Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö 2024. Tilannekuva Suomen logistisesta toimintaympäristöstä.)

Noin

12,5 %

Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2022

Noin

13,8 %

Logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta vuonna 2023

Tarkastusviraston suositukset

Liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtioneuvoston kanslian tulisi yhdessä varmistaa riittävät resurssit kansallisesti tärkeisiin toimintoihin, kuten kansainväliseen vaikuttamiseen, tietojärjestelmien kehittämiseen ja uusien käyttövoimien asetuksen (AFIR) toimeenpanoon.

Liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian tulisi kehittää varautumistoimien taloudellista arviointia, jotta päätöksenteolle muodostuu vahva tietopohja. Tämä tukee resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista esimerkiksi varautumiseen tarvittavan väyläinfrastruktuurin rakentamisen ja normaaliolojen logistiikan toimivuuden välillä. Päätöksenteossa tulee tuoda esiin selkeästi ja läpinäkyvästi sekä taloudelliset että muut mahdolliset perustelut.

Liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian tulisi huolellisella valmistelulla varmistaa logistiikka- ja kuljetusalaan vaikuttavan lainsäädännön selkeys ja ennakoitavuus sekä vaikutusten arviointi.

Jälkiseurannan ajankohta

Tarkastuksen jälkiseuranta tehdään vuonna 2028.

Lisämateriaalit

Yhteyshenkilöt

Katja Estlander

Johtava tuloksellisuustarkastaja, TkT

Tuloksellisuustarkastus

Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö

Teemu Kalijärvi

Tarkastuspäällikkö

Tuloksellisuustarkastus

Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö

Muita teemaan liittyviä raportteja

Huoltovarmuuden rahoituspohja

Kuva: Getty Images

Valtion toimet vahvistivat logistiikkaa – resurssien jaossa on tehtävä selkeitä painotuksia

Valtion toimenpiteet ovat parantaneet logistista toimintaympäristöä, mutta luoneet myös uusia riskejä. VTV suosittelee resurssien priorisointia kansallisesti tärkeisiin toimintoihin.
Lue tiedote

URN-tunniste

URN:ISBN:978-952-499-586-3 Pysyvä linkki: https://urn.fi/urn:isbn:978-952-499-586-3